Hyppää sisältöön

Finanssineuvos Noora Heinonen:
Rajattomat tarpeet ja rajalliset resurssit – hyvinvointialueiden valmistelurahoitus vuonna 2022

Valtiovarainministeriö
8.12.2021 11.01
Kolumni
Noora Heinonen.

Sote-uudistuksen on vuosien ajan katsottu sisältävän pirullisen ongelman tunnusmerkkejä. Uskaliaimmat ennustivat, ettei sotea ole yksityiskohtien viidakossa mahdollistakaan ratkaista. Toisten päät pyörivät hämmästyksestä, miten soten toteuttaminen julkishallinnon byrokratiassa saattoikaan olla niin vaikeaa. Onneksi elämme vihdoin tätä päivää, jolloin teemme sote-uudistusta päivä päivältä todeksi. Uusi lainsäädäntö on liki 20 vuoden yritysten ja erehdysten jälkeen voimassa.

Hyvinvointialueita valmistellaan kiivaasti. Kaikkien yhteinen tavoite on tehdä lakien edellyttämät muutokset säädetyssä aikataulussa, parhain päin. Aikataulupaine lainsäädännön toteuttamiselle on kireä. Kevään eduskuntakeskusteluissa 18 kuukauden siirtymäaikaa kuntien järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien siirrolle hyvinvointialueiden tehtäväksi pidettiin sekä erinomaisena että järjettömänä. 

Valmistelutyön onnistumisen edellytykset kiteytyvät tahtoon, kykyyn ja resursseihin 

Alueelliset erot uudistuksen toteuttamisen edellytyksille ovat olleet jo vuosien ajan tiedossa.  Ollaanko muutosta toteuttamassa etukenossa vai lähdettiinkö työhön takamatkalta – ja onko takamatkaa metrejä vai maileja. Yhtä kaikki, vauhtiin on päästy ja oletusarvona on kaikkialla vahva ja suora askellus.

Hallinnollisten valmistelutöiden rinnalla koko maassa turvataan asiakkaiden ja potilaiden – omien läheisten ja kanssaihmisten – hyvä hoito, turvalliset peruspalvelut ja luottamus siihen, että apua saa, kun sitä tarvitsee. Onkin ilmeistä, että hyvinvointialueiden ja kuntien valmistelutehtävissä työskentelevät ovat sitoutuneita, osaavia ja luotettavia. Kyvykkyyden puutteesta sote-uudistuksen toteuttaminen ei Suomessa jää kiinni.

Onnistunut muutos vaatii muutakin kuin rahaa

Raha ei yksin ratkaise haastetta siirtää sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi häiriöttömästi hyvinvointialueiden tehtäväksi. Ihmiset tekevät muutoksen – tai jättävät sen tekemättä. Mutta rahalla on muutoksen tekemiselle suuri merkitys.

Hallitus on esittänyt hyvinvointialueiden perusvalmisteluun ensi vuodelle noin 47 miljoonaa euroa. Lisäksi hyvinvointialueille osoitetaan noin 220 miljoonaa euroa ICT-muutosten toteutukseen. Syksyn edetessä huolta on ilmaistu siitä, että rahoituksen määrä on kokonaisuutena riittämätöntä. Suhtaudumme valtiovarainministeriössä viesteihin vakavasti. Sote-ministeriryhmä on myös selväsanaisesti ilmaissut seuraavansa tarkoin hyvinvointialueiden valmistelun edistymistä ja rahoitustarpeita. 

Päätökset tehdään tiedon perusteella

Kokoamme tiedot hyvinvointialueiden tulevan vuoden talousarvioista. Samalla kokoamme tiedot kuluvan vuoden valtionavustusrahoituksen käytöstä ja tilinpäätöksistä. Vuoden 2022 aikana kokoamme myös hyvinvointialueiden taloudesta neljännes- ja puolivuositiedot.  Alkuvuonna arvioimme hyvinvointialueiden valmistelurahoituksen määrää ja käyttötarpeita. Valmistelemme tarvittaessa päätökset lisärahoitusesityksistä nopeasti. 

Olennaista on, että hyvinvointialueiden toiminnan valmistelu on oikea-aikaista ja kohdistuu oikeisiin asioihin. Tekemistä on priorisoitava, jotta voimavarat voidaan suunnata välttämättömään. 

Hyvinvointialueiden valmistelussa ja kaikkeen sote-uudistuksen toimeenpanoon liittyvässä lämpöä eivät tarjoa sanahelinät samassa veneessä olemisesta. Tekemistä riittää, eikä kaikki ole helppoa. Veneet ovat nyt vedessä ja jokaisen on tyrskynsä itse kohdattava, ja ne myös läpi seilattava. Suunta on kuitenkin selvä: eteenpäin.

Noora Heinonen
finanssineuvos

Hallintopolitiikka Kunta-asiat