Hyppää sisältöön

Päivi Nerg, Jani Pitkäniemi ja Ville-Veikko Ahonen:
Sote-uudistus muuttaa koko Suomen julkista hallintoa

Valtiovarainministeriö
12.1.2022 11.34
Kolumni
Alivaltiosihteeri Päivi Nerg, ylijohtaja Jani Pitkäniemi ja muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen.

Uusi demokraattisesti ohjattu julkisen hallinnon taso syntyi, kun hyvinvointialueet perustettiin kesällä 2021. Julkisessa keskustelussa on jäänyt vähälle huomiolle, että sote-uudistus, tai pikemminkin hyvinvointialueuudistus, vaikuttaa perustavanlaatuisesti myös kuntiin ja valtioon.

Hyvinvointialueuudistus on monella tapaa maamme julkisen hallinnon ja demokraattisen järjestelmän kokonaisuudistus. Myös kunnat ja monet valtion virastot valmistelevat muutosta tiukalla aikataululla. Uudistus on merkinnyt niille uusia lakisääteisiä tehtäviä tai jo olemassa olevien prosessien muutoksia.

Julkisen hallinnon valta- ja vastuusuhteet ovat hyvinvointialueiden perustamisen vuoksi vielä liikkeessä, samoin kuin hallinnon toimijoiden roolit ja yhdyspinnat ovat osittain vakiintumattomia. Emme vielä tiedä, kuinka vahvan roolin hyvinvointialueet ja niiden päättäjät ottavat ja minkälaiseksi alueiden suhde valtioon ja alueiden suhde kuntiin muodostuu käytännössä. 

Rakenteet, yhdyspinnat ja jopa valta- ja vastuusuhteet eivät muodostu ainoastaan lainsäädännöllä, vaan osittain myös käytännön tekemisen ja vuoropuhelun kautta. 

Tuleeko ministeriöistä hyvinvointialueiden ohjaajia vai kumppaneita?

Valtion vastuu ohjata hyvinvointialueita – ja sitä kautta sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtäviä – lisääntyy merkittävästi uudistuksen myötä. Valtion roolia ja ohjausvastuuta korostaa alueiden rahoitusmalli, jossa pääosa alueiden rahoituksesta tulee valtiolta. Ainakaan alkuvaiheessa alueilla ei ole verotusoikeutta.

Ministeriöt ovat olleet hyvin lähellä hyvinvointialueiden arkea, kun niiden toimintaa on käynnistetty. Erilaiset tilannekuvakeskustelut, toimeenpanon verkostot, neuvottelutilanteet sekä tuki ja kannustus ovat sitoneet alueita ja ministeriöitä yhteen. Mielestämme voi jopa puhua kumppanuudesta, jossa yhteisenä jaettuna tavoitteena on ollut turvallinen siirtymä ja edellytysten varmistaminen sille, että kaikki alueet saavat vuoden 2023 alussa hyvän lähdön palveluiden järjestämiselle ja toiminnan kehittämiselle. 

Entä kuinka lähellä alueita ministeriöiden on jatkossa oltava, kun toimeenpanovaihe päättyy ja valmistelua rytmittävät talouden ja toiminnan lakisääteiset prosessit?

Käynnistysvaiheessa muodostuneen orastavan luottamuksen on siirryttävä riittävällä tavalla myös pysyviin ohjaustehtäviin. Olennaista on, että luomme vakaat ja ennakoitavat rakenteet ohjaukselle sekä samalla varmistamme riittävän ja avoimen dialogin alueiden ja valtion välille.

Viisautta lienee, että ministeriöissä ohjauksesta vastaavat henkilöt ovat riittävän lähellä ja samalla tarpeeksi kaukana hyvinvointialueista. Riittävän lähellä, jotta ymmärrämme kunkin alueen tilanteen, ja riittävän kaukana, jotta objektiivisuutemme ei vaarannu. 

Alueet ovat itse vastuussa toiminnastaan. Ministeriöiden onkin keskityttävä ohjauksessaan strategisiin asioihin ja taattava alueille itsehallintoon perustuva työrauha.

Julkisen talouden raamit valtiovarainministeriön ohjaustehtävien ydintä

Käynnistimme viime vuoden lopulla valmistelun valtiovarainministeriön omien uusien, hyvinvointialueiden ohjaukseen liittyvien lakisääteisten tehtävien tarkentamiseksi. Ensimmäisiä olennaisia havaintoja on, että alueilla ja ministeriöillä pitää olla yhteinen tilannekuva myös jatkossa. Se koostuu numeerisesta mittari- ja faktatiedosta alueen talouden ja toiminnan tilanteesta, mutta se on myös ymmärrystä ja hiljaista tietoa alueen tilanteesta, ilmapiiristä tai vaikkapa edellytyksistä viedä läpi toiminnallisia muutoksia. 

Perustehtävämme vuoksi korostamme taloudellista kestävyyttä ja hyvinvointialueiden roolia osana julkisen talouden kokonaisuutta. On rehellistä todeta avoimesti, että mahdolliset julkisen talouden haasteet eivät voi olla heijastumatta myös hyvinvointialueisiin. 

Myös tasapainoilu hallinnon eri tasojen näkökulmasta näkyy toiminnassamme. Valtiovarainministeriö ei voi toimia hyvinvointialueiden edunvalvojana, koska sen on samanaikaisesti otettava huomioon myös kunnat ja valtion organisaatiot.

Vuonna 2022 katse suunnattava toimeenpanon lisäksi myös tulevaisuuteen

Vuodesta 2022 tulee työntäyteinen hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämisessä. 

Turvallisen muutoksen lisäksi katse pitää kuitenkin suunnata vuoden 2023 alkua pidemmälle. Valtakunnallista ja myös poliittista pohdintaa tarvitaan siitä, mitä uusia mahdollisuuksia uusi hallinnon taso meille tarjoaa. Alueiden ja valtion on yhdessä vuoden 2022 aikana varmistettava edellytykset sille, että uudistuksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet voivat aikoinaan toteutua.

Maailma ei tule valmiiksi vuodessa eikä edes kahdessa. Hyvinvointialueet ovat olleet olemassa toimijoina vasta reilun puoli vuotta, ja ne saavat nyt alkuvuodesta uudet päättäjät tärkeää tehtävää hoitamaan. Tärkeää on, että tunnistamme muutoksen laajuuden, eri toimijoiden yhdyspinnat ja pidämme mielen avoimena uusille ajatuksille samalla.

Hyvää alkanutta vuotta 2022!

Päivi Nerg
alivaltiosihteeri

Jani Pitkäniemi
ylijohtaja

Ville-Veikko Ahonen
muutosjohtaja