Hyppää sisältöön

Sote-ministerit uudistuksesta: Toimiva rakenne luo turvaa tulevaisuudelle

OikeusministeriöOpetus- ja kulttuuriministeriöPuolustusministeriöSisäministeriöSosiaali- ja terveysministeriöValtioneuvoston viestintäosastoValtiovarainministeriöYmpäristöministeriö
9.12.2020 13.49
Tiedote
Kuvassa on vanhus ja poika terveysasemalla

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rakenteita uudistamalla varmistetaan yhdenvertainen palvelujen saatavuus kaikkialla Suomessa. Rakenteen uudistaminen turvaa palvelut myös tuleville sukupolville. Samalla hillitään kustannusten kasvua pitkällä aikavälillä. 

Suomen väestö ikääntyy nopeasti ja tarvitsee aiempaa enemmän palveluita. Samaan aikaan syntyvyyden lasku vähentää työikäisten määrää ja verotuloja. Väestön ikärakennekehityksen ja kuntien eriytyvän kantokyvyn vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja rahoitus eivät enää pysty turvaamaan yhdenvertaisia palveluja kaikille suomalaisille. Lisäksi koronavirusepidemia on vaikuttanut eri tavoin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan vuoden 2020 aikana.

Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut ovat avainasemassa yhteiskunnan toiminnan turvaajina. Siksi peruspalvelujen perustaksi muodostetaan tulevaisuuden haasteet kestävä rakenne.

 - Yhdenvertaisuus lisääntyy, kun palvelut ovat sekä saatavilla että saavutettavia. Ratkaisujen tulee kestää myös aikaa. Sote-uudistus tehdään, jotta laadukkaat palvelut säilyvät myös tulevaisuudessa, toteaa sote-ministeriryhmän puheenjohtaja, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.

Alueelliset erityispiirteet huomioivia ratkaisuja

Sote-uudistuksella vahvistetaan perustason palveluja ja siirretään painopistettä ennakoivaan työhön. Yhtenäisessä palvelukokonaisuudessa asiakas saa tarvitsemansa yksilöllisen avun oikea-aikaisesti ja hoitoon pääsy nopeutuu. 

- Valtion rahoitus sosiaali- ja terveyspalveluille sekä pelastustoimelle turvaa riittävien palvelujen järjestämisen. Alueellinen kehittämistyö mahdollistetaan valtionavustuksilla jo uudistuksen valmistelun aikana, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.

- Kansallinen ja alueellinen yhteistyö perustuu vuorovaikutukseen, yhteiseen tietopohjaan ja ymmärrykseen alueiden erityispiirteistä. Hyvinvointialueet voivat tehdä omien erityispiirteidensä mukaisia ratkaisuja, toteaa puolustusministeri Antti Kaikkonen. 

Yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut kaikille

Uudistuksen painopiste on julkisissa palveluissa ja niitä täydentävät nykyiseen tapaan yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt. - Hyvinvointialue on riittävän vahva, jotta se pystyy varmistamaan yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut asukkailleen. Hyvinvointialueet ja kunnat ovat yhdessä vastuussa  asukkaidensa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kokonaisvaltaisesta edistämisestä. Demokraattisten vaalien ansiosta päätöksenteko pysyy lähellä asukkaita, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.  

- Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten yhteistyö ja laaja-alainen osaaminen ovat kehittämistyön perusta. Tutkimus- ja kehittämistoiminta tuodaan osaksi perustyötä laadukkaiden palvelujen varmistamiseksi, toteaa opetusministeri Li Andersson.

Julkisen talouden kestävyys edellyttää sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen kasvupaineen hillintää lähivuosikymmeninä. - Järjestämisvastuun siirtäminen hyvinvointialueille on merkittävä rakenneuudistus, joka mahdollistaa jatkossa kustannusvaikuttavuutta vahvistavat palvelu- ja toimintataparatkaisut, muistuttaa valtiovarainministeri Matti Vanhanen.

Asukkaat ja palvelujen käyttäjät otetaan mukaan palvelujen kehittämiseen

- Alueellinen kehittämistyö on keskeinen osa uudistuksen valmistelua ja toteuttamista. Yrityksillä ja järjestöillä on edelleen tärkeä rooli palveluiden tuottamisessa ja siksi on tärkeää, että ne osallistuvat kehittämistyöhön, toteaa pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist.

Hallitus on antanut esityksensä sote-uudistuksesta eduskunnalle 8.12.2020.  Esityksen mukaiset hyvinvointialueet perustettaisiin mahdollisimman pian lakien hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Lait tulisivat voimaan porrastetusti, osa 1. heinäkuuta 2021 ja viimeiset 1. tammikuuta 2023. Kokonaisuuden voimaantulo vaatii eduskunnan hyväksynnän. 

Lisätiedot

ministeri Kiuru, erityisavustaja Laura Lindeberg, p. 0295 163 109, [email protected]
ministeri Kaikkonen, erityisavustaja Silja Silvasti, p. 0295 330 062, [email protected]
ministeri Paatero, erityisavustaja Minna Salminen, p. 0295 530 273, [email protected]
ministeri Mikkonen, erityisavustaja Timo Juurikkala, p. 0295 250 109, [email protected]
ministeri Andersson, erityisavustaja Hanna Hänninen, p. 0295 163 508, [email protected]
ministeri Blomqvist, erityisavustaja Jade Malmi, p. 0295 150 114, [email protected]
ministeri Vanhanen, valtiosihteeri Maria Kaisa Aula, p. 0295 530 443, [email protected]