Ajankohtaista järjestöyhteistyössä – Järjestöavustukset, yhteistyö ja kulttuurihyvinvointi
Uudistus tuo monenlaisia muutoksia järjestöyhteistyön, järjestöavustusten ja uudenlaisten toimintamallien osalta. Alueilla valmistelutyötä tekevät yhteistyössä hyvinvointialueet, kunnat ja järjestöt. Valmistelun ajankohtaisista kysymyksistä kirjoittaa Varsinais-Suomen sote-järjestöjen neuvottelukunnan puheenjohtaja Minna Rosendahl ja Kulttuurikeskus PiiPoon toiminnanjohtaja Pilvi Kuitu Pirkanmaalta.
Kuva: vas. Minna Rosendahl ja Pilvi Kuitu
Järjestöyhteistyö Varsinais-Suomessa
Sote-palveluiden siirtyminen hyvinvointialueille haastaa järjestöt tiiviimpään yhteistyöhön. Varsinais-Suomessa todettiin edellisen sote-valmistelun aikana laajan ja moninaisen järjestökentän haasteet yhteistyön rakentamisessa. Maakunnassa ei ollut järjestöjä kokoavaa tahoa, joka keräisi järjestötietoa, sanoittaisi yhteisiä tavoitteita ja toimisi järjestöjen edustajana yhteistyössä tulevan hyvinvointialueen kanssa.
Varsinais-Suomen sote-järjestöt aloittivat valmistautumisen muutokseen keskinäisen yhteistyön tiivistämisellä vuonna 2017. Yhteistyö alkoi määräaikaisella hankerahoituksella ja vuonna 2021 toimintansa aloitti ”113 Sote-järjestöjen neuvottelukunta, Varsinais-Suomi”. Neuvottelukunta edustaa koko sote-järjestökenttää yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa ja vastaa mm. keskitetystä viestinnästä hyvinvointialueen ja järjestöjen välillä ja välittää järjestöjen asiantuntijoita hyvinvointialueen valmisteluryhmiin.
Kuntien järjestöavustusten osittainen siirtäminen hyvinvointialueelle edellyttää paljon valmistelevaa yhteistyötä
Edustuksellisten toimielimien lisäksi muutokseen valmistautuminen vaatii paljon konkreettista työtä. Käytännön työmyyränä Varsinais-Suomessa voisi mainita alueellisen hyte-työryhmän alaisen järjestöprojektiryhmän, joka tuottaa erilaisia hyvinvointialueen ja kuntien järjestöyhteistyön valmistelua tukevia asiakirjoja.
Moninaisen järjestökentän lisäksi Varsinais-Suomelle on leimaa antava kirjava kuntakenttä (27 kuntaa), saaristo ja kaksikielisyys. Järjestöyhteistyön ja -avustamisen näkökulmasta tämä tarkoittaa erilaisia toimintatapoja, kulttuureja, rakenteita ja kumppanuuksia. Yhteisten toimintatapojen, linjausten ja sopimusten rakentaminen hyvinvointialueen kanssa edellyttää pitkäjänteistä yhteistä pohdintaa ja vuorovaikutusta.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle saatiin järjestöavustuksia valmisteleva projektipäällikkö helmikuussa. Ensimmäisenä työnään hän lähetti järjestöavustusten tietopyynnön kunnille. Nyt meillä on ensimmäistä kertaa käytössä koko maakunnan kattavaa dataa järjestöavustusten tilanteesta. Tällä hetkellä tärkein tavoite järjestöyhteistyön näkökulmasta on varmistaa olemassa olevien järjestöavustusten jatkuvuus myös vuonna 2023.
Tarvitsemme tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen kesken. Pelkästään järjestöavustusten näkökulmasta on vielä paljon ratkaistavaa. Milloin ylipäänsä tarvitaan taloudellista tukea? Mitkä järjestöjen toiminnat olisivat hyvinvointialueen ja mitkä kuntien avustusvastuulla? Miten hyvinvointialueen järjestörahoittamisen muodot linjataan, esim. milloin kyseessä on avustus ja milloin ostopalvelu? Nopeasti ajatellen kriteerit voivat näyttää selviltä, mutta mitä enemmän asiaan perehtyy, niin sitä enemmän löytyy tulkinnanvaraisia harmaita alueita ja vastakkaisiakin näkemyksiä.
Järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö on paljon muutakin kuin avustamista. Järjestöillä on merkittävä rooli hyvinvointialueiden ja kuntien kumppanina. Järjestöillä on tehtävänsä kohderyhmiensä arjen asiantuntijoina ja osallisuuden mahdollistajana. Kun yhteistyömme perustuu arjen kumppanuuteen, meidän kaikkien sektorien asiantuntemus, tieto ja osaaminen, toiminta ja palvelut tulevat hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla asukkaiden tarpeiden mukaisesti.
Kulttuurihyvinvointi osana hyvinvointialueiden kokonaisuutta
”Jotta tulee muutosta pitää tehdä asioita toisin” sanoi eräs viisas. Juuri nyt hyvinvointialueiden rakenteiden synnyttämisessä on kaikki mahdollisuudet toisin tekemiseen, näkemiseen ja uudenlaiseen yhteistyöhön. Tässä työssä järjestöjen osaaminen, olemassa olevat hyvät käytännöt ja kulttuurihyvinvointi tulee tunnistaa väestön osallisuuden, toimijuuden ja demokratian kivijalkana.
Pirkanmaa kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijaryhmän Kultun kehittämistyön perustana on taiteen ja kulttuurin mahdollisuudet ja vaikutukset elämänlaatuun, kokemukselliseen hyvinvointiin, yhdenvertaiseen osallisuuteen ja toimijuuteen. Jokaisen oikeus kulttuuriin ja taiteeseen on turvattu myös perustuslaissa ja ihmisoikeuksissa. Oikeudet koskevat myös niitä väestöryhmiä, joilla ei ole mahdollisuutta omavoimaisesti hakeutua kulttuuripalveluiden ääreen, eli juuri niitä, joiden palveluista tulevat hyvinvointialueet vastaavat. Laaja kansainvälinen ja kansallinen tutkimustieto tukee kulttuurin ja taiteen hyödyntämistä sairauksien ja terveysongelmien ennaltaehkäisyssä sekä sairauksien hoidossa ja niiden kanssa selviytymisessä.
Kulttuurijärjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen saatavuus tulee varmistaa osana hyvinvointialueen tuottamia palveluja seuraavin askelin:
1. Hyvinvointialueiden perustehtävään kuuluu kaikkien väestöryhmien kulttuuristen oikeuksien varmistaminen kaikissa elämäntilanteissa yhdessä kuntien ja kulttuurijärjestöjen kanssa. Tämän tehtävän toteuttamiseen hyvinvointialueilla on oltava toimivia prosesseja ja työkaluja.
2. Hyvinvointialueen tulee varmistaa päätöksenteossa ja palveluiden tuottamisessa riittävä osaaminen ja ymmärrys kulttuurihyvinvoinnin merkityksestä väestön hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden rakentumisessa.
3. Jokaiselle alueelle laaditaan kulttuurihyvinvointisuunnitelma hyvinvointialueen, kuntien ja kulttuuripalveluiden tuottajien työn ohjaamiseen, jossa määritellään myös toimeenpanovastuut sekä selkeä yhdyspintarakenne, joka mahdollistaa laadukkaan ja suunnitelmallisen yhteistyön, kulttuuripalveluiden tilaamisen ja tuottamisen osana sote-palveluja ja hyte-työtä. Suunnitelmassa kuvataan alueen yhteisiä toimintatapoja, nimetään vastuutahot sekä resurssit. Resurssien on oltava konkreettisia - mielellään palveluiden hankinnan mahdollistavia budjettirivejä.
4. Nykyisissä sote-palveluissa luodut toimivat, vaikuttavat yhteistyökäytännöt ja toimintamallit kulttuuritoimijoiden säilytetään hyvinvointialueella, ja kehitetään niitä edelleen koko hyvinvointialueen kattaviksi.
Hyvinvointialue voi yhteistyössä edellyttää kulttuurijärjestöiltä laadukkaita, monipuolisia ja tarvelähtöisiä palveluja, erityisosaamista, verkostoitumista, voimien yhdistämistä ja yhteiskehittämistä. Ratkaistavia kysymyksiä on vielä. Miten kulttuurijärjestöt ovat mukana hyvinvointialueena järjestörakenteessa vai syntyykö kulttuurijärjestöille yhdyspinnoille oma rakenne? Miten määritellään kulttuurihyvinvointityöhön ohjattavat resurssit - mm. koordinoinnin resurssi, palveluiden hankintaan varatut resurssit ja kehittämishankkeet? Koskeeko avustukset kulttuurijärjestöjä? Kenelle kulttuurihyvinvoinnin johtamien ja ohjaus kuuluu?
Tavoitteiden saavuttamista tukee hyvinvointialueen vahva hyte-koordinaatio, jossa on mukana kulttuurihyvinvoinnin osaajia. Pirkanmaalla me kutsumme tätä SOTEKU-työksi.
Minna Rosendahl
Aluejohtaja, Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi, Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry
Puheenjohtaja, 113 Sote-järjestöjen neuvottelukunta, Varsinais-Suomi ja alueellisen hyte-työryhmän järjestöprojektiryhmä
Pilvi Kuitu
toiminnanjohtaja, Kulttuurikeskus PiiPoo
Pirkanmaan Taikusydän alueverkoston koordinaattori ja alueellisen KULTU-ryhmän jäsen