Älä yritä keksiä pyörää uudelleen – Riihimäen suun terveydenhuollossa ideoitiin olemassa olevan pohjalta

Uutiset terveyskeskusten hammashoidon jonoista ovat meille jokaiselle tuttu näky, joka aika ajoin nousee otsikoihin. Tilanne vaihtelee paljon ympäri maata, mutta eroon jonoista tai pitkistä odotusajoista ei ole päästy, vaikka tilanne on ollut jo vuosia tiedossa. 

Mistä tuo jono tai pitkä odotusaika hoitoon pääsylle sitten syntyy ja mitä sille voi tehdä? Näistä kysymyksistä lähdimme liikkeelle myös Riihimäen seudun suun terveydenhuollossa, kun aloitimme THL:n Hyvä vastaanotto -valmennuksen.

Aivan alkuun mittasimme kahden viikon ajalta sen, kuinka paljon asiakkaat tarvitsivat aikoja hammaslääkäri–hoitaja-työpareille. Mittaus kertoi meille kysynnän. Samalta ajanjaksolta mittasimme hammaslääkäreiden tekemän potilastyön määrän. Se kertoi kapasiteetista, joka meillä oli. Jotta hommat hoituisivat, tulisi näiden kahden keikkua tasapainossa. Mieluusti vaaka saisi kallistua hieman kapasiteetin suuntaan, sillä ainahan joku voi sairastua ja kuulemma lomiakin työntekijät joskus haluavat pitää.

Tavoitteena kysynnän ja kapasiteetin tasapaino

Laskimme, että mikäli annamme 45 minuutin mittaisia aikoja ajanvarauksesta kaikille aikaa tarvitseville, on tasapaino kaukana. Tarvitsisimme yli kaksi hammaslääkäri–hoitaja-työparin viikkotyöajan verran lisää potilastyöaikaa, jotta saamme hoidettua sekä asiakkaiden jatkohoitotarpeet että ajanvarauksen kautta tulevat uudet hoidon tarpeet.

Havainto sai ylihammaslääkärin ohimosuonen sykkimään sangen näkyvästi. Uusien työparien palkkaaminen ei takuulla menisi budjettineuvotteluissa läpi eikä heille olisi hoitohuoneitakaan.

Asiakas soittaa ajanvaraukseen saadakseen ajan esimerkiksi hampaan lohkeaman paikkaukseen tai suun kokonaistutkimukseen. Hän ei soita meille ja pyydä 45 minuuttia työaikaa työparilta.

Siispä seuraavaksi laskimme mitä tapahtuu, jos annamme ajanvarauksesta jokaiselle asiakkaalle 30 minuutin ajan. Kävi ilmi, että näin  työparien työaika riittää sekä pyydettyjen aikojen antamiseen että asiakkaiden tarvitsemien jatkohoitojen toteuttamiseen. Jopa niin, että työaikaa jää hieman yli eli voisimme lyhentää hoitoon pääsyn odotusaikaa tai hoitaa asiakkaat nopeammin lisäämällä jatkoaikoja. 

Siispä kokeilemaan. Työparien (täyslaillistetut hammaslääkärit) ajanvarauskirjoille tehtiin 30 minuutin aikoja kaikkiin niihin tarpeisiin, joita ajanvarauksen kautta asiakkaat pyytävät. Samalla päätimme, ettei jatkoaikoihin puututa, vaan niitä hammaslääkärit saavat antaa juurikin sen verran, kuin kokevat tarpeelliseksi. Osalle työntekijöistä 30 minuutin aika oli jo ennestään tuttu. Osa oli sitä mieltä, ettei se ole riittävän pitkä aika. 

Miten on mennyt? Särkypotilaita hoitavat, siitä nauttivat ja siihen perehtyneet kollegat ovat selvinneet 30 minuutin ajoilla ongelmitta. Mahdolliset poikkeamat tasaantuvat päivän aikana. Aikuisten tutkimukset pitkine kirjauksineen ovat olleet haastavimpia, mutta pääosin niistäkin on selvitty puolessa tunnissa.

Kohti kahden pysähdyksen taktiikkaa

Ajatuksena on, että jos 30 minuutin aika on liian vähän tutkimuksen tekemiseen loppuun saakka, melko varmasti siinä tilanteessa on syytäkin varata aikaa röntgenkuvauksiin ja hoidon tarvettakin todennäköisesti löytyy. Tällöin tutkimusta jatketaan uudella käynnillä ja samalla voidaan jo aloittaa varsinainen hoitaminen.

Koska jatkoajat saavat olla pitkiä, niin mahdollisuuksien mukaan voidaan hoitojakso saattaa valmiiksi jo sillä toisella käynnillä. Näin asiakkaan hoito ei viivästy yhtään (vaan voi jopa nopeutua), vaikka ensimmäinen aika ei riittäisikään tutkimuksen tekemiseen kokonaan. 

Ainakin torjuntavoitto, vaikka vielä odottelemme tuloksia

Juuri kun olimme ottaneet mallin käyttöön, Covid-19 rantautui meille. Sen seurauksena työntekijöistä oli tammi-maaliskuussa koko ajan yli 15 % pois vahvuudesta. Toisaalta vaikka poissaolojen määrä oli hurja, odotusajat hoitoon pysyivät alle sen, mitä ne olivat ennen kokeilua. Myös kokeilun alkuvaiheen T3- luvun mittauksista pystyttiin havaitsemaan lupaavaa laskusuhdannetta. Vähintään torjuntavoitosta voidaan kyllä puhua. Ja kokeilu jatkuu. 

Pienilläkin asioilla voi saada aikaan isoa muutosta. Uuden pyörän keksimistä ei välttämättä vaadita, jotta saatavuutta voidaan parantaa. Ideoita kannattaa pyöritellä ja hullutkin ideat ovat tervetulleita. Kokeilla kannattaa ja miettiä uudestaan, jos näyttää siltä, että homma ei otakaan tuulta purjeisiinsa. Rohkeasti kohti tulevaa!

Laura Nikkarila
ylihammaslääkäri 

Petra Härmä  
suuhygienisti
Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä

____________________________________________________

Hyvä vastaanotto -kolumnisarjassa kokemuksia saatavuuden kehittämisestä

Tuula Heinänen: Systemaattinen kehittäminen on vaikuttavaa – esimerkkinä Hyvä vastaanotto -valmennukset
Lue kolumni

Anu Kaappola: Pienillä muutoksilla isoja onnistumisia
Lue kolumni

Aino Rubini: Vuosaaren tuhkimotarina
Lue kolumni

Heli Mattila: Mitä lupaamme sote-palvelujen asiakkaalle
Lue kolumni

Tiina Ajalin: Tulevan hyvinvointialueen paras fysioterapiayksikkö, josta muut voivat ottaa mallia
Lue kolumni

Anu Beadle ja Merja Hietanen: Löytyykö teiltä Rohkelikkoja terveyskeskuksen toiminnan kehittämiseen? Ylöjärveltä löytyy
Lue kolumni

Terhi Palander: Keiturin Soten asiakaslupaus muotoutui Hyvä vastaanotto -valmennuksessa
Lue kolumni