Alihankintamalli edisti työllistymistä matalalla kynnyksellä
Työkykyohjelmaa on toteutettu vuosina 2019-2022 osana nykyisen hallituksen hallitusohjelmaa. Osana työkykyohjelmaa pilotoitiin alihankintamalli seitsemässä sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa hankkeessa. Alihankintamallissa yritys tilaa työn kunnan tai kuntayhtymän työtoimintayksiköstä.
Alihankintamallien pilotoinneissa työllistyi noin seitsemänkymmentä henkilöä. Työllistyneet henkilöt ohjautuivat alihankintamallin pilotteihin sosiaali- ja vammaispalveluista. Toimintamallin avulla mahdollistettiin matalan kynnyksen työllistyminen. Malli kuitenkin koettiin haastavaksi yhteensovittaa nykyisen työlainsäädännön ja etuusjärjestelmän kanssa.
Tavoitteena oli selvittää työ- ja päivätoimintaa koskevan lainsäädännön sekä alihankintamallin käyttöönottoon liittyviä lainsäädännön ja etuusjärjestelmän muutostarpeita. Pilottien toiminta-aika oli lyhyt tehtävään selvitystyöhön nähden, niinpä yhtenä tavoitteena oli nostaa jatkokehittämistarpeet selkeästi esiin. Selvitystyön huomiot nostetaan esille myöhemmin julkaistavassa työpaperissa.
Palkallista osa-aikatyötä
Alihankintamallien piloteissa työtehtävät olivat esimerkiksi remonttitöitä, kiinteistöhuoltoa, ikäihmisten avustavia tehtäviä ja kokoonpanotehtäviä. Työt tehtiin joko työn tilaajan tai toimintakeskuksen tiloissa ryhmämuotoisesti toimintakeskuksen ohjaajan ohjaamana. Mallin kautta työntekijät pääsivät kokeilemaan matalalla kynnyksellä osa-aikaista palkkatyötä työtoiminnan rinnalla. Tarkoituksena oli, että kunta tai kuntayhtymä toimii palkanmaksajana. Myös toimeksiantosopimuksia ja kevytyrittäjyyttä pilotoitiin.
Toimintamallilla edistettiin vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä ja mahdollisuutta saada tekemästään työstä palkkaa. Hankkeet mainitsivat erityisesti seuraavia asioita alihankintamallin pilotoinnin aiheuttamista muutoksista:
”Asiakkaiden työelämävalmiudet ovat kohentuneet selvästi suhteessa aikaisempaan päiväkeskusmaiseen toimintaan. Asiakkaiden päämäärätietoisuus työelämää kohtaan on myös selkiytynyt.”
”Asiakkaiden tietoisuus työtoiminnan ja palkkatyön eroista on kohentunut. Palkkatyön myötä asiakkaiden itsetunnossa ja elämänhallinnassa on ollut kehitystä. Palkkatyön status on tärkeää.”
”Mallin kautta mahdollistui työ henkilöille, joille se muuta kautta olisi ollut vaikeaa. Asiakkaat ovat saaneet kokemusta ansiotyöstä sekä lisätuloja. Kokemus yhteiskunnallisesta osallisuudesta sekä omista kyvyistä on oletettavasti vahvistunut ja tätä kautta myös kynnys työelämään siirtymiseen on madaltunut.”
Lisäselvitystä tarvitaan
Pilotoinnin aikana ilmeni lisäselvitystä vaativia asioita. Vaikeimmat niistä liittyivät työtoiminnan ja ansiotyön yhdistämiseen, työnantajarooliin ja erilaisiin sopimuksiin työnantajan, työntekijän ja työn tilaajan välillä. Aikuissosiaalityön asiakkailla haasteeksi nousi esimerkiksi se, että nykyisessä työttömyysturvalaissa työ- ja virkasuhteen ulkopuolinen työ, kuten toimeksiantosopimuksella tehtävä työ, katsotaan yrittäjyydeksi. Tällöin työttömyysetuutta saavan henkilön on annettava selvitys yrittäjyydestä ja työttömyysetuus katkeaa selvityksen ajaksi. Työtoiminnan ja ansiotyön yhdistämisessä nostettiin haasteeksi myös vakuutus- ja työnvalvontakysymykset silloin, kun alihankintatyö tehtiin työntilaajan tiloissa. Yleisesti byrokratia, organisatorinen jäykkyys ja suppea lainsäädäntö koettiin haittaavana tekijänä mallin toteuttamisessa.
Alihankintamallia toteutetaan jatkossa Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan alueella. Päijät-Hämeessä mallin kehittämistyö jatkuu. Selvitettyä ja kokemuksista kertynyttä tietoa on mahdollista hyödyntää muissa toimintamalleissa, esimerkiksi Työkanava oy:n toiminnassa. Lähes kaikki pilotoineet hankkeet olivat samaa mieltä siitä, että asiakkaiden osallisuus lisääntyi ja asiakkaiden työelämässä vaadittavat valmiudet kohosivat. Hankkeissa myös koettiin, että alihankintamalliin oli helppo löytää asiakkaita ja yhteistyö yritysten kanssa sujui hyvin. Alihankintamallin kaltaisia matalan kynnyksen työllistymisen mahdollistavia malleja tarvitaan myös tulevaisuudessa.
Leena Normia-Ahlsten
projektipäällikkö
Työkykyohjelma, THL
Tuuli Riisalo-Mäntynen
erikoissuunnittelija
Työkykyohjelma, THL
Mikä Työkykyohjelma?
Työkykyohjelma parantaa osatyökykyisten työllisyyttä. Ohjelmasta vastaa ja sitä toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Ohjelman toimenpiteitä toteutetaan vuosina 2019–2023. Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla on ohjelman toimenpidekokonaisuus, jossa työkyvyn tuen palvelut tuodaan osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta. Painopiste on olemassa olevan työ- ja toimintakyvyn vahvistamisessa ja työllistymisen edistämisessä.