Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus tarjoaa apua ja tukea hyvinvointialueiden valmisteluun

Maaliskuun puolivälissä on käynnistetty valtakunnallinen verkosto tukemaan asiakas- ja potilasturvallisuusasioiden huomioimista hyvinvointialueiden valmistelussa. Verkostossa on mukana henkilöitä kaikilta hyvinvointialueilta ja muutamasta asiantuntijaorganisaatiosta tällä hetkellä noin 100.

Kuva: Hanna Toiviainen
 

Turvallisuusasioiden huomioiminen hyvinvointialueiden strategioissa, johtamisen rakenteissa, sopimusohjauksessa ja omavalvonnassa

Maaliskuun puolivälissä on käynnistetty valtakunnallinen verkosto tukemaan asiakas- ja potilasturvallisuusasioiden huomioimista hyvinvointialueiden valmistelussa. Verkostossa on mukana henkilöitä kaikilta hyvinvointialueilta ja muutamasta asiantuntijaorganisaatiosta tällä hetkellä noin 100. Verkosto on kokoontunut parittomina tiistai-iltapäivinä, noin 50 henkilöä/kokous. Kokouksissa on kuultu 1-2 asiantuntijaesitystä tai eri hyvinvointialueiden valmistelusta kerrallaan, sekä valmisteltu yhdessä parviälyä hyödyntäen ao. tavoitteita/tuloksia:

1. Esitellään eri hyvinvointialueiden johtamisrakenteiden ratkaisuja asiakas- ja potilasturvallisuusjärjestelmien varmistamiseksi. Laaditaan näistä yhteenveto.
2. Valmistellaan mallia hyvinvointialueiden ostopalvelu-/ulkoistamissopimuksille siten, että niissä huomioidaan asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyvät kysymykset.
3. Valmistellaan runkoa hyvinvointialueiden omavalvontaohjelmalle sekä palveluyksiköitä koskeville omavalvontasuunnitelmille.

Ensimmäiset versiot asiakas- ja potilasturvallisuusasiat sisältävistä malleista hyvinvointialueiden johtamisrakenteiksi, ostopalvelu-/ulkoistamissopimuksiksi sekä omavalvontaohjelmiksi /-suunnitelmiksi julkaistaan kesäkuun alussa Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen verkkosivuilla.

Yli miljardi euroa roskiin joka vuosi

OECD:n arvioissa terveydenhuollon kustannuksista 13 prosenttia kuluu hoitovirheiden ja -vahinkojen korjaamiseen. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan (VTV 7/2021) Suomeen suhteutettuna haittatapahtumat aiheuttavat yli miljardin vuosikulut. Sosiaalihuollon asiakasturvallisuuspuutteiden lisäkuluista ei ole tietoa. OECD:n mukaan virheistä ja haitoista yli puolet olisi vältettävissä ennakoimalla ja suojautumalla riskeiltä. Loogisesti tämä pätee myös sosiaalihuoltoon. Turvallisuustyö myös vähentää inhimillistä kärsimystä.

Kun turvallisuuspoikkeamien yli miljardin lisäkustannukset jaetaan hyvinvointialueittain väestömäärän mukaan, aiheutuu jokaiselle hyvinvointialueelle kymmenien miljoonien eurojen lisäkulut joka vuosi. Turvallisuutta varmistavat rakenteet, menettelyt ja vastuut kannattaa sisällyttää johtamis-, seuranta- ja arviointijärjestelmiin. Toiminta edellyttää myös riittävät resurssit.

Kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian 2022-2026 toimeenpano

STM:n kansallinen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimenpanosuunnitelma 2022‒2026 antaa hyvät työkalut ja mittarit turvallisuuden parantamiseksi. Tavoite on, että Suomesta tulee viidessä vuodessa turvallisuuden mallimaa siten, että käytäntömme ovat parhaaseen tutkittuun tietoon perustuvia. STM toimeenpanee strategiaa lainsäädäntöuudistuksin ja alaistensa organisaatioiden kanssa. Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus koordinoi, tarjoaa systemaattisia menettelytapoja sekä seuraa ja arvioi toimeenpanoa hyvinvointialueilla.   

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus tarjoaa apua ja tukea hyvinvointialueiden valmisteluun asiakas- ja potilasturvallisuusasioiden sisäistämiseksi. Keskus tuottaa tätä varten materiaalia ja tulee mielellään kertomaan asiasta ja strategian toimeenpanosta hyvinvointialueiden päättäjille, johdolle ja asiantuntijoille. Ota yhteyttä ohjelmapäällikkö Hanna Toiviaiseen, hanna.toiviainen(a)ovph.fi.
 

Hanna Toiviainen
ohjelmapäällikkö
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus