Digi on tullut myös mielenterveyspalveluihin
Tekoälyrobotti ottaa sinut vastaan nyt. Tervetuloa virtuaalitodellisuusterapiaan! No ei sentään – ainakaan vielä. Vaikka älypuhelimeen onkin jo saatavilla esimerkiksi tekoälyä hyödyntävä keskusteluapusovellus, ollaan vielä kaukana futuristisista visioista, joissa hoito olisi kokonaan digitaalista.
Koronapandemian myötä kuitenkin myös mielenterveysala joutui tekemään digiloikan, ja tulevaisuudessa digitaalisuus on kiinteä osa mielenterveyden hoitoa. Nyt ollaan jo hyvää vauhtia tällä matkalla.
Digiä, siis ihan oikeaa hoitoa
Digitaalisuus on määritelmänä kuin sateenvarjo, jonka alla on monenlaisia palvelumuotoja. Yksinkertaistettuna digitaalisuus tarkoittaa kaikkea, mihin liittyy ykkösiä ja nollia – eli tiedon siirtoa ja käsittelyä digitaalisessa muodossa.
Mielenterveyspalveluissa digitaalisuus voi tarkoittaa asiakkaan verkossa täyttämiä oirekyselyitä, työntekijän sähköisesti lähettämää viestiä, chat-palvelua tai vaikka videovastaanotolla tapahtuvaa psykoterapiaa.
Parhaimmillaan digitaaliset menetelmät tehostavat hoitoa: videoiden, äänitteiden, netissä olevan tiedon ja harjoitteiden ohjeiden avulla asiakkaan osallisuus omaan hoitoonsa lisääntyy. Hän päättää itse, milloin ja missä hän työskentelee itselleen tärkeiden aiheiden äärellä.
Digiä, siis nopeaa hoitoa
Mielenterveyspalveluissa tärkeää on oikeanlainen hoito oikea-aikaisesti. Tarvitsemme sekä matalan kynnyksen kevyempiä hoitoja että korjaavampia, raskaampia hoitomuotoja. Digitaaliset palvelut sopivat erityisen hyvin hoitopolun alkuvaiheisiin, varhaiseen tukeen.
Digitaaliset menetelmät ovat nopeasti saatavilla, eikä hoitoa tarvitse jonottaa. Hoito voi käynnistyä heti kun tarve on tunnistettu, tai hoitoa voi saada myös itsenäisesti.
Digitaalisten menetelmien käyttö ja niihin liittyvä omatoiminen työskentely edellyttää riittävän hyvää toimintakykyä. Usein varhaisen vaiheen apua hakiessa asiakkaan toimintakyky mahdollistaa digitaalisten menetelmien avulla työskentelyn.
Mikä hoidossa vaikuttaa?
Mielenterveyden haasteita kohdattaessa ja hoidettaessa osa hoidosta tapahtuu vastaanotolla kasvotusten työntekijän kanssa. Tärkeää on myös se, mitä tapahtuu hoitotapaamisten välillä: jatkuuko asioiden työstäminen omassa mielessä ja siirtyvätkö opitut asiat arkeen?
Suurimmalla osalla ihmisistä Suomessa on nykyään älypuhelin, joten hoitavat sisällötkin voisivat kulkea mukana aina. Digitaaliset menetelmät voivat olla erityisen hyödyllisiä tuomaan mielen hyvinvoinnin tuen osaksi arkea. Digitaalisten sisältöjen äärelle voi myös palata rauhassa niin usein kuin haluaa.
Digitaaliset menetelmät mielenterveystyössä – kohti hyvää hoitoa
Mielenterveyspalveluja tarvitaan enemmän kuin koskaan. Palvelujen saavutettavuus ja vaikuttavuus on varmistettava. Koronapandemian myötä hoitovelkaa on kuitenkin kertynyt ja järjestelmä on kuormittunut.
Avuntarve ei vähene, vaikka palvelujärjestelmän kyky vastata tarpeeseen on koetuksella. Siksi digitaaliset palvelut ovat välttämätön osa modernia terveydenhoitojärjestelmää. Digitaaliset hoitomuodot ovat vaikuttavia silloin, kun niitä hyödynnetään oikein: erityisesti varhaisessa vaiheessa ja muuta hoitoa täydentäen, käyttäjän toimintakyvyn huomioon ottaen.
Tuomalla digitaalisia ratkaisuja mukaan mielenterveyden hoitamiseen ei olla viemässä pois hoidon perusasioita kuten työntekijän kohtaamista, vaan pyritään tuottamaan parempia palveluja asiakkaalle ja enemmän keinoja ja välineitä työntekijälle.
Kaisa Eronen, psykologi, projektiasiantuntija
Lilli Huttula, psykologi, projektisuunnittelija
Kaisa Eronen (kuvassa vas.) ja Lilli Huttula työskentelevät Digitaalisten palvelujen lisääminen ja hyödyntäminen mielenterveystyössä -hankkeessa, joka toimii Helsingin kaupungin psykiatria- ja päihdepalveluissa osana Mielenterveysstrategian toimeenpanoa. Hankkeessa kehitetään ja jalkautetaan digitaalisia sisältöjä ja työtapoja mielen hyvinvoinnin tueksi.
Kuva: Riina Pölönen
Tutustu hankkeeseen
digimieli.hel.fi
Seuraa kehittämistyön etenemistä Innokylässä
innokyla.fi/fi/toimintamalli/digitaaliset-palvelut-mielenterveystyossa
Lue lisää
Mielenterveysstrategia (thl.fi)
Aiemmin aiheesta THL-blogissa
Outi Linnaranta & Teija Strand: Digitaalinen psykiatria - keisarin uudet vaatteet vai ratkaisu mielenterveys- ja päihdepalveluiden ongelmiin