Ensiaskeleita tiedolla johtamisesta ensihoitopalvelussa

5.5.2021 12.17
Kolumni

Ensihoito on nimensä mukaisesti usein ensimmäinen ja kriittisin osa terveydenhuollon palvelukokonaisuutta. Potilaan päivystykselliseen hoitoon ja siihen liittyvään päätöksentekoon osallistuu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja palveluntuottajia, kuten hätäkeskuspäivystäjiä, Päivystysapu 116 117, ensihoitopalvelun henkilöstö, sosiaalipäivystäjiä, kotihoivan- ja hoidon ympärivuorokautinen henkilöstö, terveysasemien henkilöstö sekä ympärivuorokautisia päivystysyksiköitä.

Ensihoidossa kerätty tieto palvelee tietojohtamisen tarpeita

Ensihoidossa syntyy paljon tietoa potilaan terveydestä ja toimintakyvystä, hoitotapahtumasta sekä arjen olosuhteista, jota hyödynnetään potilaan ja asiakkaan hoidon suunnittelussa ja hoitotapahtumassa. Käyttötarkoituksen mukaisesti puhutaan sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvän tiedon (sote-tieto) ensisijaisesta käytöstä.

Sote-tiedon hyödyntämistä muuhun kuin ensisijaiseen käyttötarkoitukseen kutsutaan toisiokäytöksi. Sote-tiedon toisiokäyttöä on esimerkiksi palvelujen suunnittelu ja järjestäminen, tutkimus, tilastointi ja tietojohtaminen. Tiedon avulla palvelunjärjestäjä voi esimerkiksi tarkastella potilasvirtoja ja hoitoketjuja potilasryhmäkohtaisesti palvelun laadun parantamiseksi ja kustannusten vähentämiseksi.

Tavoitteena vakioitu tiedonkeruu

Ensihoidossa potilastietojen kirjaaminen sähköisiin järjestelmiin ja niiden käsittely esimerkiksi tilastointia varten on tähän mennessä perustunut alueellisiin ja järjestelmäkohtaisiin ratkaisuihin.

Kansallisten ja yhtenäisten kirjaamiskäytäntöjen ja -alustojen puute on näkynyt muun muassa siinä, ettei ensihoidolla ole aina ollut kaikkea tietoa potilaan sairaushistoriasta ja toimintakyvystä. Kansallisesti tietoa on alkanut kerääntyä sähköisiin potilastietojärjestelmiin systemaattisesti vasta kun potilas on tuotu hoitolaitoksen ovesta sisään.

Ensihoidon tuottamia potilastietoja ei myöskään ole kirjautunut THL:n keräämiin ja ylläpitämiin kansallisiin rekistereihin, joita käytetään tietyn sairauden hoidon, hoitomenetelmän tai sosiaalipalvelun arvioinnin pohjana. Ensihoidon tietojen systemaattisen keruun puuttuminen on vaikeuttanut lakisääteistä ensihoidon integrointia osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon päivystysjärjestelmää.

Tulevat kansalliset erikoisala- tai potilasryhmäkohtaiset laaturekisterit tarvitsevat vakioitua tiedonkeruuta myös ensihoidosta. Vasta silloin voidaan arvioida koko hoitoketjua ja tuottaa tärkeää tietoa, kuten diabetesrekisterille tietoa potilaan hoitotasapainon seurannasta, jota kerätään ensihoidossa hypoglykemian hoidon yhteydessä.

Ensihoidon tiedot osaksi kansallista sote-tietopohjaa

Ensihoitopalvelun tietojen keräämiseen alkuvuodesta tullut muutos on merkittävimpiä edistysaskeleita ensihoitopalvelun tiedonhallinnassa. Muutoksen mahdollistaa turvallisuusviranomaisten kenttäjärjestelmän KEJOn käyttöönotto lähivuosina ensihoitopalvelun keräämien tietojen kirjaamisalustana kaikkialla Suomessa. KEJO ja sen sähköinen ensihoitokertomus (EHK) tuottavat potilasdokumentaation ensihoitotapahtumasta.

Rakenteellisesti tuotettu tieto tukee niin sote-henkilöstön kuin palvelunjärjestäjien tiedolla johtamista sekä kansallisten viranomaisten ohjaus-, arviointi- ja valvontatyötä. Muutos lisää potilasturvallisuutta, hoidon laatua ja koko palveluketjun tehokkuutta.

Tiedolla johtaminen ensihoitopalvelussa

Päivittäisjohtamisessa kuormituksen vaihtelu ja kohdentuminen sekä riskialueiden tunnistaminen ovat keskeisiä päivittäin seurattavia mittareita ensihoidossa. Tiedonkeruun vakioituessa päivittäisjohtamisessa painopiste siirtyy tehtäväkohtaisista tiedoista potilastietojen keruuseen ja seurantaan. Esimerkiksi paljon palveluita käyttäville potilaille voidaan antaa tarkoituksenmukaista apua aiempaa vaikuttavammin.

Hoidon vaikuttavuuden arvioinnissa voidaan tarkastella paitsi kriittisiä potilasryhmiä myös esimerkiksi toimintakyvyltään alentuneiden potilaiden hoitoketjun onnistumista suhteessa tavoitteisiin. Tiedon kerääminen kattavasti hoitoketjun alkupäässä mahdollistaa koko palveluketjun toiminnan ja vaikuttavuuden arvioinnin.

Kerätyn tiedon avulla voidaan muun muassa tukea ikääntyneiden kotona asumista ja ohjata akuuttihoitovaiheessa olevia potilaita oikean ja kustannustehokkaan palvelun piiriin. Ensihoitohenkilöstölle voidaan antaa palautetta hoidon tarpeen arvion onnistumisesta. Tiedolla johtamisen kokemuksen karttuessa voidaan tunnistaa uusia ratkaisuja asukkaiden akuutteihin vaivoihin.

Ensimmäiset kokemukset

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ja Siun sote ovat ottaneet ensimmäisinä käyttöön viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän KEJOn sähköisen ensihoitokertomuksen (EHK) sekä myös ensimmäiset askeleet tiedolla johtamisessa. Järjestelmän käytön aloitus on sujunut suunnitelmien mukaisesti. Erityisesti ensihoitohenkilöstö on ollut tyytyväinen järjestelmän käytettävyyteen. Odotamme innostuneina käytön laajenemista kaikkiin alueen ensihoitoyksiköihin ja myös muiden viranomaisten mukaantuloa.

Seuraava askel on varmistaa ensihoitopalvelusta syntyvän laadukkaan tiedon reaaliaikainen käytettävyys ja hyödyntäminen päivystysyksiköissä ja tiedolla johtamisessa.

KEJOn ja EHK:n myötä otamme Suomessa jättiläisen askeleen ensihoitopalvelun ja akuuttien potilaiden kansallisesti vakioidun tiedonkeräyksen ja tiedolla johtamisen näkökulmasta. Toiminnan laajentuessa vertailutiedon perusteella tunnistettuja parhaita toimintamalleja voidaan jakaa koko maahan.

Valtava-hankkeessa uudistetaan kansallista sote-tietotuotantoa

Ensihoitopalvelun kansallisen tietovarannon ja KEJOn yhteensovittamista kehitetään Valtava-hankkeen Ensihoito-projektissa vuosina 2020-2021. Tavoitteena on yhdistää eri tietojärjestelmissä olevaa tietoa ensihoidosta, siihen liittyvistä prosessista ja potilaista sote-tiedon toisiokäyttöä varten. Ensihoitopalvelun kansallinen tietovaranto palvelee ensihoitopalvelujen järjestäjiä ja tuottajia tiedolla johtamisen tarpeissa, viranomaisia arviointi- ohjaus ja valvontatehtävissä sekä tutkijoita tieteellisessä tutkimuksessa.  

Valtava-hanke on osa sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämää Toivo-ohjelmaa (Sote-tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan toimeenpano-ohjelma), jossa suunnitellaan ja kehitetään perustettavien hyvinvointialueiden tietojohtamisen kyvykkyyttä, uudistetaan valtakunnallisten viranomaisten tiedontuotantoa ja tietopohjaa sekä luodaan kansallisia tiedonhallintaratkaisuja.

https://soteuudistus.fi/toivo-ohjelma

Kirjoittajat

Susanna Wilén, Ensihoidon vastuulääkäri, 24/7 palvelujohtaja Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Jouni Kurola, KYSin ensihoitokeskuksen ylilääkäri ja palvelukeskus Akuutin johtaja – Pohjois-Savon Sairaanhoitopiiri

Viljami Lampilinna, Projektipäällikkö, THL