Ensimmäisillä hyvinvointialuejohtajilla laaja ja monipuolinen tausta
Vaikka hyvinvointialuejohtajien taustoissa on eroavaisuuksia, löytyy kaikilta pitkä johtamiskokemus julkisen hallinnon organisaatioista. Selvä enemmistö hyvinvointialuejohtajista siirtyi tehtäviinsä sairaanhoitopiirin tai sote-kuntayhtymän johdosta ja yli puolet ”vaihtoi aluetta” valinnan yhteydessä.
Syyskuussa päättyi järjestyksessään ensimmäinen hyvinvointialuejohtajien valintakierros, kun
Mikko Komulainen tuli valituksi Keski-Uudenmaan aluevaltuustossa Keski-Uudenmaan hyvinvointialuejohtajaksi. Hyvinvointialuejohtajien valinnoista ensimmäinen tehtiin jo maaliskuussa, kun Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuusto valitsi Ilkka Luoman hyvinvointialuejohtajakseen. Kymenlaakson johtajavalinnasta tehdystä päätöksestä on valitettu Itä-Suomen hallinto-oikeuteen, mutta muiden alueiden osalta valinnat ovat lainvoimaisia.
Vaikka hyvinvointialuejohtajien taustoissa on eroavaisuuksia, löytyy kaikilta pitkäaikaista johtamiskokemusta julkisen hallinnon organisaatioista.
Enemmistö hyvinvointialuejohtajista siirtyi tehtäviinsä sairaanhoitopiirin tai sote-kuntayhtymän johdosta
Kaikki hyvinvointialuejohtajat siirtyivät tehtäviinsä julkisen hallinnon organisaatioista, vaikka monilla alueilla hakijoiden joukossa oli myös esimerkiksi yrittäjätaustaisia ja yksityisen sektorin palveluksessa työskenteleviä hakijoita. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön tehtävästä Satakunnan hyvinvointialuejohtajaksi siirtynyttä Kirsi Varhilaa lukuun ottamatta kaikki muut hyvinvointialuejohtajat siirtyivät tehtävään kunnan tai kuntayhtymän palveluksesta. Kaksi kolmasosaa (14) hyvinvointialuejohtajista siirtyi tehtäväänsä sairaanhoitopiiristä tai sote-kuntayhtymästä. Sairaanhoitopiiri- tai sote-kuntayhtymäjohtajataustaisia hyvinvointialuejohtajia ovat esimerkiksi Lapin hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen, Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Marina Kinnunen sekä Keski-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Minna Korkiakoski-Västi.
Johtamiskokemusta sairaanhoitopiiri- tai kuntayhtymäorganisaatiosta löytyy myös esimerkiksi Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskiseltä (Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri), Kymenlaakson vt. hyvinvointialuejohtaja Harri Hagmanilta (Satakunnan sairaanhoitopiirin SataDiag-liikelaitoksen johtaja) sekä Pohjois-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivoselta (Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hankejohtaja).
Joukossa myös yksi kaupunginjohtaja ja yksi maakuntajohtaja
Hyvinvointialuejohtajista neljä siirtyi tehtäväänsä suoraan kunnan palveluksesta. Espoon perusturvajohtajasta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtajaksi siirtyneen Sanna Svahnin ja Vantaan apulaiskaupunginjohtajatehtävästä Vantaa-Keravan hyvinvointialuejohtajaksi siirtyneen Timo Aronkydön lisäksi kuntataustaisia hyvinvointialuejohtajia ovat Itä-Uudenmaan Max Lönnqvist, joka siirtyi tehtävään Turun kaupungin hallintojohtajan paikalta, sekä Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen, joka toimi aiemmin Järvenpään kaupunginjohtajana. Joukosta löytyy myös yksi maakuntajohtaja, Pohjois-Savon Marko Korhonen, joka siirtyi tehtävään Pohjois-Savon liitosta.
Päijät-Hämeestä Pirkanmaalle, Pirkanmaalta Varsinais-Suomeen, Varsinais-Suomesta Päijät-Hämeeseen
Hyvinvointialuejohtajavalinnoissa yksi mielenkiintoinen piirre on se, että yli puolet kunta- tai kuntayhtymätaustaisista siirtyy tehtävään toisella hyvinvointialueella sijaitsevasta organisaatiosta. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola siirtyi tehtävään Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän johtajan paikalta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Tarmo Martikainen tuli valituksi Varsinais-Suomen hyvinvointialuejohtajaksi ja ympyrä sulkeutui sillä, että Päijät-Hämeen hyvinvointialueen johtajana aloittanut Petri Virolainen toimi aiemmin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajan virassa. Muuttajiin voidaan laskea lisäksi mm. Keski-Suomen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet, joka siirtyi tehtävään Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtajan paikalta.
Hyvinvointialuejohtajien keski-ikä 53 vuotta
Kaikkien hyvinvointialuejohtajien keski-ikä on 53 vuotta. Nuorin hyvinvointialuejohtaja on Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä (s. 1987) ja vanhin Kainuun hyvinvointialuejohtajana aloittanut Jukka Lindberg (s. 1960). Myös hyvinvointialuejohtajien koulutustaustoista löytyy eroavaisuuksia. Kolmasosalla hyvinvointialuejohtajista on lääketieteellinen koulutustausta, mutta joukkoon mahtuu myös terveystieteen, kauppatieteen, valtiotieteen, hallintotieteen, yhteiskuntatieteen, oikeustieteen ja teknis-tieteellisen koulutustaustan omaavia hyvinvointialuejohtajia. Lisäksi useilla hyvinvointialuejohtajilla on suoritettuna johtamiseen liittyvää täydennyskoulutusta, kuten MBA-tutkintoja.
Karri Vainio
Erityisasiantuntija
Suomen Kuntaliitto