Erityisasiantuntija Elina Stenvall: Ratkaisut yhteistoiminnasta on aina tehtävä asiakkaan etua arvioiden
SOS-lapsikylässä erityisasiantuntijana työskentelevä Elina Stenvall puhuu haastattelussamme yhteistoiminnasta ja sen merkityksestä asiakaslähtöisen toimintakulttuurin kehittämisessä. Johtamisella on suuri merkitys - johtamalla samaan suuntaan mahdollistetaan useamman toimijan työ yhteisten perheiden tueksi.
Mikä on käsityksesi yhteistoiminnan eduista ja esteistä?
Yhteistoiminta mahdollistaa asiakkaan näkökulmasta toimivan kokonaisuuden. Asiakkaalle on usein yhdentekevää, kuka tekee ja millä rahoituksella palvelu tai toiminta tuotetaan. Paljon tärkeämpää on, onko palvelusta tai toiminnasta iloa, hyötyä tai tukea arjessa. Asiakkaat myös arvostavat sitä, ettei heidän tarvitse tietää, kuka vastaa mistäkin eikä toistaa elämänsä kulkua aina uudelle ammattilaiselle.
Yhdessä tekemällä pääsemme usein ihmisten elämän kannalta tärkeiden asioiden äärelle. Ammattilaisten näkökulmasta paine ja kiire usein hellittävät, kun asioita voidaan tehdä yhdessä.
Usein hallinnolliset rakenteet ja ohjeet haastavat tai jopa estävät yhteistoimintaa. Jos työtä johdetaan ja arvioidaan erillisinä toimintoina, voi yhteistoiminta jäädä vajaaksi. Lisäksi ohjeilla voidaan suunnata yhteistoiminnan mahdollisuuksia joko niitä heikentävästi tai niihin kannustavasti.
Asiakkaan ja ammattilaisen välillä tulee vallita luottamus, ja ratkaisut yhteistoiminnasta on aina tehtävä asiakkaan etua arvioiden. Tarkoitus ei siis ole luoda jotain kaikkiin tilanteisiin sopivaa yhteistoiminnan mallia vaan miettiä erilaisiin tilanteisiin sopivia tapoja toimia yhdessä.
Mikä on johtamisen merkitys yhteistoiminnan mahdollistajana?
Johtaminen on avainasemassa. Työntekijät voivat tehdä yhteisiä asioita vain, jos heitä johdetaan samaan suuntaan. Pahimmillaan yhdellä ammattiryhmällä voi olla tulostavoitteena yhteinen työ muiden kanssa ja toisella tulostavoite saavutetaan vain tekemättä yhteistä työtä. Tämä on kärjistys, mutta kertoo johtamisen roolin.
Johtamisen pitäisi myös olla vuorovaikutukseen, yhteiseen tilannekuvaan ja luottamukseen perustuvaa. Työntekijöillä on tietty kehys, jonka sisällä he voivat organisoida työnsä parhaalla mahdollisella tavalla. Työhön tarvitaan mukaan kaikki alkaen arvioinnista, millaisia kansallisia ohjeita ja velvoitteita eri ammattilaisilla on, millaisia mitoituksia ja ammattinimikkeitä tiettyihin työtehtäviin vaaditaan ja miten ammattilaiset saavat pitää toisiinsa yhteyttä.
Minkälaista on onnistunut yhteistoiminta?
Yleensä tuntuu, että parhaat onnistumiset ovat näennäisesti pieniä ja yksinkertaisia mutta ihmisten näkökulmasta merkittäviä: saadaan esimerkiksi yhdeltä toimijalta tilat, toiselta osaaminen ja kolmas ohjaa ihmiset toiminnan piiriin. Kokeiluasenne auttaa: kokeillaan jotain tapaa, muutetaan sitä tarvittaessa tai palataan vanhaan, jos ei toimi. Ylipäänsä kun on kyse halusta ja innosta tehdä yhdessä, keinot yleensä löytyvät.
Mitä muuta haluaisit sanoa?
Jos halutaan saada aikaan muutos ihmisten elämässä, ei voida aina vaatia lisää resursseja. Pitäisi oppia tekemään enemmän ja paremmin yhdessä, johtamaan yhteistä työtä sekä muuttamaan tarvittaessa lainsäädäntöä ja ohjausta niin, että myös ne tukevat yhteistä työtä.
Esihenkilöni ja SOS-Lapsikylän ehkäisevästä työstä ja laadusta vastaava johtaja Kati Palsanen on viisaasti sanonut: Ihmiset elävät elämäänsä ja me olemme erilaisissa palveluissa ja toiminnoissa vain vieraina heidän elämässään. Yhdessä tekemällä elämää ei tarvitse täyttää vierailla vaan ehtii myös elämään.
Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäjien verkostotapaamisessa 19.10.2022 kuullaan Elina Stenvallin puheenvuoro otsikolla Kohti yhteistoimintaa.