Haaste Keski-Suomesta: kehitetään yhdessä maailman parhaat vanhuspalvelut RAI-tiedolla

Meillä Keski-Suomessa RAI:n käyttöönoton ja käytön laajentamisen vaiheet ohjaavat RAI-osaamisen ja hyödyntämisen tavoitteita. Kokemuksesta tiedämme, että toimintakyvyn arvioinnin tarkoituksen ja sisällön ymmärtäminen parantavat motivaatiota käyttää ja hyödyntää RAI-järjestelmää.

RAI-osaamisen sisältö muodostuu useista eri tekijöistä. Yhtenä merkittävimmistä on ymmärtää asiakasnäkökulma. Millainen on RAI-prosessi, jossa asiakas on keskiössä? Miten asiakas kohdataan arvioinnin tekemisen toteutuksessa ja tiedon hyödyntämisessä hoidon ja palveluiden suunnittelun osalta?

Olennaista on kokonaiskuva ja sen ymmärtäminen. Tällä tarkoitamme ”RAI-polun” ymmärtämistä alkaen asiakkaan ensikohtaamisesta säännöllisiin palveluihin ja tehostettuun palveluasumiseen  saakka. Jotta asiakkaan tilanteesta voi  muodostaa kokonaiskuvan, tulee RAI-tietoja osata hyödyntää laajasti – muutaman toimintakyvyn mittarin hyödyntäminen ei siihen riitä.

Asiakasnäkökulman lisäksi läheisten rooli on otettava huomioon ja asiakkaan arki tulee suunnitella moniammatillisesti. RAI-järjestelmästä muodostuvan tiedon hyödyntämiseen tarvitaan niin lääkäreitä kuin hoitajia ja kuntoutuspuolen henkilöstöä.  

Eräs kollega totesi kevään RAI-koulutuksessamme osuvasti, että jokainen käynti asiakkaan luona on arviointikäynti. Jatkuvalla arvioinnilla ja ajantasaisen tiedon avulla asiakkaan voinnin muutoksiin voidaan reagoida riittävän varhaisessa vaiheessa esimerkiksi kuntouttavilla toimilla. 

RAI-osaamisen vahvistaminen rakentuu yhteisten keskustelujen ja vertaistuen avulla. Meillä Keski-Suomessa RAI-kokonaisuuteen kuuluu tiedon hyödyntämisen ymmärtäminen niin yksilötasolla kuin tiedolla johtamisen tasolla. Molempiin keskitymme hoitohenkilöstön, RAI-vastaavien, johdon ja lähiesimiesten koulutuksissa. 

RAI on meille erinomainen järjestelmä 

Gerontologia-lehdessä käsiteltiin tammikuussa 2018 johtamisen ja johtamisosaamisen merkitystä RAI-järjestelmän käytön onnistumisessa. Tavoitteeksi nostettiin ymmärrys käyttää tietoa kuntoutumisen edistämiseksi, parhaan mahdollisen toimintakyvyn saavuttamiseksi ja henkilökohtaisten voimavarojen hyödyntämiseksi arjessa selviytymisessä. 

RAI-vastaavan pitää hallita RAI-tiedon hyödyntäminen. Kun myös lähiesimiehellä on hyvä osaaminen, mahdollistaa se tiedon hyödyntämisen johtamisessa ja esimerkiksi henkilöstön voimavarojen kohdentamisessa asiakasrakenteen mukaisesti. 

Keski-Suomessa olemme osaamisen tavoitteiden osalta oikealla tiellä. Jyväskylän kaupungin ikääntyneiden palvelujohtaja Maarit Raappana on todennut, että RAI on erinomainen mittari kaikessa toiminnassa. Hän painottaa ajantaisen tiedon käyttöä yksilöllisen ja tarpeen mukaisen tuen, avun ja hoidon järjestämisessä.    

Yhdessä olemme enemmän

Pidämme säännöllisesti yhteisiä työpajoja palvelutarpeen arvioinnin ja SAS-tiimin toiminnan kehittämiseksi. Opimme muun muassa RAI-järjestelmän käyttöä ja luomme yhdenmukaista toimintamallia asiakasprosessiin. 

RAI-järjestelmän osaamisen ja hyödyntämisen tavoitteissa viitekehyksenä ovat kansalliset laatusuositukset ja lait. Pidämme arvokkaana tietolähteenä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamaa kansallista RAI-vertailukehittämisen tietoa. 

Mahdollisuutena näemme RAI-tiedon hyödyntämisen asiakas- ja potilastietojärjestelmissä, jossa asiakaslähtöinen tieto on kaikkien asiakkaan hoitoon, palveluihin ja kuntoutukseen osallistuvien henkilöiden käytettävissä. Näin voimme lisätä moniammatillisesti RAI-tiedon hyödyntämistä palveluprosesseissa. 

Haastamme kaikki sote-ammattilaiset talkoisiin, jotta Suomen ikääntyneiden palvelut ovat tulevaisuudessa maailman parhaat! Haaste toteutuu RAI-järjestelmän osalta, kun käyttäjillä on hyvä osaaminen, riittävä motivaatio, yhteiset linjaukset ja toimintatavat toimintatavat sekä maakuntien välistä yhteistyötä.

Mervi Kivistö, RAI-koordinaattori
Kaisa Lemmetty, projektipäällikkö
Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeet  
#hyväarkikaikille #soteuudistuskeskisuomi