Helsingin mielenterveyspalveluissa panostuksia varhaiseen tukeen: miepit, lyhytterapia ja kohta terapiatakuu

Sosiaali- ja terveysministeriö
15.6.2021 11.22
Apulaispormestari Sanna Vesikansa

Mielenterveyspalveluiden saatavuus on noussut viime vuosien aikana erittäin paljon keskustelua herättäväksi aiheeksi. Käynnissä on selvästi myös muutos asenteissa. Yhä useampi hakeutuu palveluihin ja monet ovat kertoneet avoimesti terapiassa käynnistä. Toisaalta myös terapiaan pääsyn vaikeudesta on kirjoitettu paljon.

Myös Helsingissä on havahduttu näihin kysymyksiin. Valtuustokauden alussa kävimme monta keskustelua etenkin nuorten mielenterveyspalveluiden riittämättömyydestä sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja valtuustossa. Itsekin havahduin, miten sirpaleinen ja ruuhkautunut palvelupolku etenkin lasten, nuorten ja heidän perheidensä näkökulmasta oli. Samaan aikaan etenkin nuorten sijaishuollon tarve kasvoi. 

Havahduimme väliinputoajiin

Lastensuojelun asiantuntijamme kävivät läpi jokaisen asiakastapauksen etsien selitystä palvelutarpeen kasvulle. Yksi selitys oli, että lastensuojelun sijaishuoltoon tuli nuoria, jotka eivät olleet saaneet erikoissairaanhoidostakaan tarvitsemiaan psykiatrisia palveluita. Puhuimme väliinputoajanuorista. 

Helsinki oli reilu kymmenen vuotta sitten siirtänyt lasten ja nuorten psykiatrian HUS:lle. Koko lasten ja nuorten mielenterveyden palveluketju haasteineen ja palveluaukkoineen päätettiin käydä yhdessä sosiaali- ja terveyspalveluiden, HUS:n ja koulujen oppilashuollon kanssa läpi. Tästä tehtiin talousarvioon sitova tavoite. 

Myös työikäisten mielenterveyspalveluissa näkyi ruuhkautumista. Kaikilla terveysasemilla on psykiatrisia sairaanhoitajia mutta jonoja oli heilläkin. Avasimme vuonna 2019 ensimmäisen uuden mielenterveyden palvelupisteen Miepin Myllypuroon kokeiluna. Uutta oli, että ajan keskusteluapuun voi varata kaupunkilainen itse. Ensimmäisen keskusteluajan saa muutaman päivän sisään, ja jopa walk-in -aikoja löytyy. On ollut laajasti jaettu huoli, että erikoissairaanhoidon ja Kelan kuntoutuspsykoterapian lisäksi tarvitaan nopeampia tapoja päästä purkamaan vaikeita elämäntilanteita ja kriisejä. Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki ovat avainsanoja.

Kohti terapiatakuuta - miten päätös Helsingissä saatiin aikaan?

Kansallisella tasolla Terapiatakuu-kansalaisaloite nosti esiin näitä samoja kysymyksiä hoitoon pääsyn nopeudesta ja varhaisesta tuesta. Helsingissä oli intoa lähteä toteuttamaan terapiatakuun ajatusta jo ennen kuin eduskunta tekee päätöksen kansalaisaloitteesta. 

Tänä keväänä Helsingin valtuusto päätti laatia suunnitelman terapiatakuun toteuttamiseksi ja tavoitella terapiatakuun toteuttamista vuonna 2022. Asia tuli poliittiseen päätöksentekoon  ryhmäaloitteen myötä. Valtuusto hyväksyi aloitteen yksimielisesti, eli palveluiden parantamiselle on laaja poliittinen tuki.

Seuraavaksi tehtävänä onkin laatia suuntaviivat, miten kokonaisuutta käytännössä lähdetään toteuttamaan. Hyväksytyssä aloitteessa oli sille jo suuntaviivoja: sen mukaan laaditaan suunnitelma perustason mielenterveyspalveluiden piiriin pääsyn ja ensikontaktin saamisen nopeuttamiseksi siten, että tavoitteena on enintään kaksi viikkoa kiireettömissä tapauksissa. Lisäksi matalan kynnyksen mielenterveyspalvelupisteet Miepit laajennetaan koko kaupungin alueelle ja otetaan osaksi kaikkien terveys- ja hyvinvointikeskusten suunnittelua.

Miksi asia eteni Helsingissä jo nyt? Voi olla, että raskas korona-aika on nostanut asiaa entistä ajankohtaisemmaksi. Puolueiden laaja sitoutuminen kertoo siitä, että halua parantaa ja sujuvoittaa palveluita löytyy. Toki resurssikysymyksiä ratkotaan jälleen seuraavissa budjettineuvotteluissa.

Toinen mielenterveyspalvelupiste Mieppi avattiin viime vuonna ja kolmaskin on avautumassa pian. Mieppien lisäksi valtuustokaudella on myös aloitettu palvelusetelin myöntäminen lyhytpsykoterapiaan. Kaikki nämä tähtäävät sujuvampiin palveluihin ja siihen, että avun tarvitsija löytää keskusteluavun nopeasti.

Uskon, että poliitikotkin yhä enenevissä määrin ymmärtävät mikä merkitys tällä on. Kun ongelmiin saa apua varhain ja matalalla kynnyksellä, ne eivät välttämättä paisu niin suuriksi. Se on laajasti jaettu tavoite.

Sanna Vesikansa 
apulaispormestari, Helsingin sosiaali- ja terveystoimi

Nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton kansallinen verkostopäivä järjestetään 16.10.21 - linkki THL:n tapahtumakalenteriin 
Implementaation tuen koulutuskokonaisuus 15.9.21 - linkki THL:n tapahtumakalenteriin 
Kohti mielen hyvinvointia -seminaari 11.10.21 - linkki THL:n tapahtumakalenteriin