Hyte on ollut yhteisö – Onko se sitä sote-uudistuksen jälkeenkin?

Hyvinvoinnin edistäminen on kaikkien asia. Yhteys eri toimijoiden välillä on jatkossakin säilytettävä hyvänä yli toimiala- ja hallintorajojen.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, tuttujen kesken hyte, on toimintaa, jossa ihmiset pyritään pitämään niin terveinä, hyvinvoivina, toimintakykyisinä ja osallisina kuin mahdollista. Koska hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat taustatekijät ovat moninaiset, on tavattu ajatella, että hyteä tehdään yhdessä. Minkään toimijan oma työ yksistään ei riitä pitämään ihmistä hyvinvoivana tai terveenä. Työssä ovat mukana kunnan eri toimialat, sosiaali- ja terveyspalvelut, kolmas ja neljäs sektori, yritykset sekä monet muut paikalliset ja valtiolliset toimijat ja tahot. Nyt hyte-yhteisöä ravistellaan uuteen muotoon.
Kuntien on määriteltävä hyvinvointiroolinsa
Sote-uudistuksen myötä vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Kunnan on koottava rivinsä ja säilytettävä yhteys hyvinvointialueen hyte-toimintoihin. Yhteistyön, tiedonkulun ja resurssien totutut suhteet muuttuvat. Kunnissa, joissa hyte on ymmärretty osaksi soten työtä, on kuviteltu, ettei kuntalaisten hyvinvointi kuulu enää heille. Toisissa kunnissa kunnan hyvinvointirooli korostuu, juuri ehkäisevien ja edistävien edellytysten säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Hyvinvointi koetaan kunnan ydintehtäväksi; ilman kuntalaisia ei ole enää kuntaakaan.
Soten ymmärrettävä hyvinvointityö potilastyötä laajemmaksi
Sote-palveluiden järjestämisessä ja palvelutuotannossa voi helposti myös käpertyä omaan työhön. Yhteys potilaisiin on olemassa, vaikka linkki kuntaan voi tulla ohuemmaksi. Äärimmillään voi ajatella, että työn kohteena on asiakas, joka muuttuu todeksi sillä hetkellä, kun hän astuu vastaanottohuoneen ovesta sisään. Tai yhä useammin, kun potilas roikkuu langan päässä digipalvelujen käyttäjänä.
Hyte-yhteisö, hyvinvointia edistävät toimijat, uhkaa eriytyä. Nyt rakennetaan erilaisia yhdyspintoja, verkostoja ja neuvottelumenettelyjä, jotta yhteisö olisi ehyt.
Voiko hyte olla jatkossakin yhteisö?
Sote-järjestäjät, julkiset palveluntuottajat sekä paikalliset yhteisöt järjestäytyvät uudelleen. Osa kunnista on löytänyt roolinsa yhteisön ja hyvinvoinnin perustana.
Hyvinvointialueet rakentavat sekä parempia (korjaavia) palveluja, jotka lyhentävät hoitojonoja että uusia toimintatapoja, joilla vähennetään tai lykätään korjaavien palveluiden tarvetta. Parhaimmillaan uusilla hyvinvointialueilla rakenteellinen sosiaalityö tuo proaktiivisen toimintatavan ajatusta sosiaalityöhön ja perusterveydenhuollossa yleistyvät varhaisen tunnistamisen ja puheeksioton mallit. Erikoissairaanhoidossa sanoitetaan omaa roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä esimerkiksi Terveyttä edistävien sairaaloiden ja organisaatioiden standardeilla. Järjestöt ja vapaaehtoiset, seurakunnat ja yritykset toimivat kunnissa ja sote-palveluiden sisällä. Omalla toiminnallaan ja yhteistyössä kuntien ja alueiden kanssa ne tukevat ihmisten pärjäämistä arkiympäristössä, ja sairastumisen jälkeen sopeutumista ja kuntoutumista.
Sote-uudistuksen myötä pitää siis vähintään säilyttää kaikkien toimijoiden muodostama hyte-yhteisö ja parhaimmillaan yhteisöä voi kehittää vielä toimivammaksi.
Tapani Kauppinen
Kehittämispäällikkö
Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos