Hyvää ja kaunista
Tämän jutun otsikon nappasin Hesarin jutusta, jossa toimittaja sanoitti tällä otsikolla sen, mitä olin hänelle yrittänyt kuvata haastattelussani. Että tässä on nyt mahdollisuus luoda hyvää ja kaunista.
Halusin ja haluan edelleen sanoa, että hyvinvointialueet voivat olla uuden alku monessa mielessä. Kun aluevaltuustot nyt aloittavat toimintansa, on niillä mahdollisuus rakentaa alueelle kokonaan uudenlaiset palvelu- ja johtamismallit. Hyvinvointialue ei ole kunta eikä valtion tulosohjauksessa oleva virasto, vaan se on itsenäinen ja kokonaan uusi demokraattisesti johdettu julkisen hallinnon toimija kuntien rinnalla.
Kaikki tiedämme, että kuntaperusteisessa sote-mallissa on omat perinteensä ja käytäntönsä, hyvine ja huonoine puolineen. Uudistus onkin suuri mahdollisuus irrottautua niistä toimintatavoista, jotka eivät enää toimi. Samanaikaisesti uudistus on toki myös mahdollisuus laajentaa yksittäisten kuntien hyviä käytäntöjä koskemaan koko hyvinvointialuetta. Tässä kohtaa myös alueiden välisessä yhteistyössä on voimaa.
Niin sanotun turvallisen siirtymän varmistaminen kunnista hyvinvointialueille on alkuvaiheessa varmasti alueiden ja myös aluevaltuustojen tärkein tehtävä. Toivon kuitenkin, että huomio ei mene pelkästään hallinnollisen tai teknisen siirtymän toteuttamiseen, vaan aikaa riittää samalla pohtia myös sitä, millainen hyvinvoivan hyvinvointialueen pitäisi olla. Miten poliittinen johtaminen toimii, millaisella toimielinrakenteella tavoitteisiin vastataan ja miten kansalaiset otetaan mukaan sote-palveluiden ja hyvinvointialueen kehittämiseen? Tai miten alueelle rakennetaan johtamismalli ja -kulttuuri, jonka avulla henkilöstö voi hyvin? Aivan varmaa on se, että vanhaa kopioimalla se ei tule onnistumaan.
Katse kauemmas
Uuden tekemisen lähtökohdaksi voi ottaa vaikkapa sote-uudistuksen pitkäaikaiset tavoitteet. Ne, jotka ovat säilyneet yli hallituskausien. Kun hyvinvointialueiden johtamis- ja organisaatiomalleja tai strategiaa rakennetaan on hyvä pohtia: saavutetaanko ratkaisulla yhdenvertaiset palvelut alueen asukkaille? Rakennetaanko palveluverkko seinien vain saavutettavuuden varaan? Jos ratkaisujen arvioidaan toteuttavan uudistuksen tavoitteita, on suunta oikea, vaikka matka tavoitteiden saavuttamiseksi voikin olla vielä pitkä.
Uusien aluevaltuustojen työmäärä ja samalla vastuu on valtava. Kuten HS:n haastattelussakin totesin, ensimmäiset valtuustot tekevät pohjatyön tulevaisuuteen. Siksipä toivon uusilta aluevaltuutetuilta sekä hyvinvointialueille siirtyviltä virkamiehiltä visionäärisyyttä ja rohkeutta, kykyä katsoa tulevaisuuteen. Yhtye Kolmas nainen on laulanut myös aiheesta hyvää ja kaunista – siinä lyriikka päättyy, ” enemmän kuin unelma onnesta”.
Kari Hakari
osastopäällikkö, STM