Hyppää sisältöön

Hyvinvointialueiden tilannekuva: valmiutta on nostettu ja tunnelma on luottavainen

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 21.12.2022 13.39
Tiedote

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023. Hyvinvointialuejohtajat ovat melko luottavaisia, että järjestämisvastuun siirto toteutuu turvallisesti. Vuodenvaihteen häiriötilanteisiin on alueilla varauduttu varajärjestelyillä- ja suunnitelmilla. Hyvinvointialuejohtajat nostavat positiivisiksi asioiksi etenkin osaavan, innostuneen ja sitoutuneen henkilöstön ja johdon, jotka ovat turvaamassa siirtymää.

Alueet varautuvat vuodenvaihteeseen ajantasaisella tilannekuvalla ja riskien ennakoinnilla. Johdon toimintavalmius on järjestämisvastuun siirron aikaan varmistettu ja korotettu ja osalla alueista on väliaikaisesti jaettu kriittisiin ja nopeisiin tilanteisiin tarvittavaa päätöksentekovaltaa. Alueet ovat vaiheistaneet talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiin liittyvää uudistustyötä ja keskittyneet vain siirtymän kannalta kriittisiin töihin. Arkityössä tarvittavien tietojärjestelmien toimivuus on pyritty varmistamaan ja turvaamaan vuodenvaihteen siirtymässä.

Huolia ja ilon aiheita 

Keskeisimpiä huolenaiheita järjestämisvastuun siirtoon liittyen ovat kriittisten tiedonsiirtojen onnistuminen ja siirtyvien tietojen oikeellisuus (esim. palkanmaksu, etuusmaksatus) sekä uusien järjestelmien käyttöönoton onnistuminen, vuodenvaihteen järjestämisvastuun siirtoon osallistuvan henkilöstön riittävyys sekä yksittäisten palvelujen ja toimintojen ruuhkautuminen johtuen vuoden vaihteen muutoksista, tiedonkulun sujuminen, viestinnän onnistuminen sekä viestintäilmapiiriin hallinta.

Palvelujen turvaamiseen liittyvät haasteet eivät kaikilta osin johdu itse uudistuksesta. Tapahtuva rakenteellinen ja sisällöllinen muutos vaatii merkittäviä ponnistuksia alueilta. Uudistuksen tavoitteet realisoituvat viiveellä eikä nopeita muutosvaikutuksia ole odotettavissa. Muutos voi tilapäisesti myös heikentää palvelutuotantoa ja kasvattaa palveluvelkaa, koska henkilöstöllä on paljon opeteltavaa uuden organisaation aloittaessa toimintansa. 

Edellä mainituista huolimatta alueilla on uskoa uudistuksen positiivisista vaikutuksista, esimerkiksi integraation ja alueyhteistyön sekä yhdenvertaisuuden tavoitteen eteen työskentelystä. Myönteisiksi asioiksi nostetaan myös päättäjäyhteistyössä onnistuminen, vahva yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen ja vahva muutoskyvykkyys.

Alueellisen toimeenpanon seurannan lisäksi on turvallisen siirtymän varmistamiseksi toteutettu kansallisella tasolla virastojen ja laitosten tilannekuvaseurantaa sekä tiivistetty vuoropuhelua ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tilannekuvaseurannan pohjalta ei tunnistettu järjestämisvastuun turvallista siirtymää uhkaavia riskejä. Joidenkin laitosten ja virastojen osalta tunnistettiin kuitenkin suuriksi tai keskisuuriksi luokiteltavia riskejä.

Hyvinvointialueiden kannalta kriittisten kansallisten tehtävien riskien keskeisimmät hallintakeinot ovat korotettu valmius ja tiedottaminen sekä ylipäätään lisääntynyt vuorovaikutus ja yhteistyö ministeriöiden, virastojen ja hyvinvointialueiden välillä. Seurantaa jatketaan vuodenvaihteen jälkeen sellaisten kriittisten tehtävien osalta, joissa tunnistettiin suuria tai keskisuuria riskejä.

Lisätietoja:
Andreas Blanco Sequeiros, johtaja, STM
p. 0295 163 347, [email protected]