ICT-muutoksen viime metrit ovat meneillään – toimeenpano jatkuu vuodenvaihteen jälkeen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus on etenemässä kokonaisuutena hallitusohjelmassa suunnitellulla tavalla. ICT:n osalta hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen tarkoittaa, että käynnistysvaiheen ratkaisujen turvaamisen jälkeen on vielä paljon toimeenpantavaa, mukaan lukien väliaikaisten ratkaisujen purkaminen. Lisäksi aloitetaan pidemmän aikavälin tavoitteisiin tähtäävää digitalisaation hyödyntämistyötä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpano edellyttää, että hyvinvointialueilla on käytettävissään toimivat ICT-ratkaisut, kun ne ottavat palvelujen järjestämistehtävät vastuulleen. Tätä työtä tehdään parhaillaan osana muuta toimeenpanoa, sekä kansallisesti ja alueellisesti että alueiden ja kansallisten toimijoiden kesken. On tiedostettu, että kaikkea ei saada valmiiksi vuodenvaihteeseen mennessä, mutta tämänhetkisen arvion mukaan ICT:een liittyvät järjestämisvastuun siirron kannalta keskeiset tehtävät liittyen esimerkiksi potilasturvallisuuteen ja palkanmaksuun saadaan tehtyä. 

Vuoden vaihteessa työ kuitenkin jatkuu, kun muun muassa suoraan uudistukseen liittymättömät suunnitelmat ICT-toimenpiteistä ja digitaalisten välineiden kehittämisestä käynnistyvät. Väliaikaisten ratkaisujen purkamisen lisäksi erityisesti hajanaiset hyvinvointialueet joutuvat vielä hyvinvointialueiden käynnistymisen alkuvaiheessa tukeutumaan kuntien sopimuksiin ja palveluihin, ja niistä irtautuminen on vielä edessä. 

ICT-valmistelussa edessä työntäyteinen syksy 

Sote-uudistuksen toimeenpanoa seurataan alueiden kanssa kuukausittain käytävissä tilannekuvakeskusteluissa. ICT-valmistelun osalta on kevään 2022 aikana käyty keskustelua muun muassa rekisterinpitäjyyden siirtoon valmistautumisesta, tietohallinnon organisoitumisesta ja riskienhallinnasta. Osalla alueista eri järjestelmien yhteensovittaminen on monimutkainen palapeli, kun taas toisilla on lähdetty puhtaammalta pöydältä etsimään uusia yhteisiä ratkaisuja, mikä sekään ei ole yksinkertaista.  

Syksyllä edessä on järjestelmien testaukset, käyttöönotot, yliheitot ja vastuiden siirrot. Häiriöiltä tuskin täysin vältytään, ja siksi myös riskien seuranta ja hallintakeinojen tarpeenmukainen käyttö on keskeistä. Syksyn edetessä on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota siirtymävaiheen välttämättömien muutostöiden toteuttamiseen. Järjestelmien testaus ja henkilökunnan koulutus sekä hyvinvointialueen käynnistämisvaiheen muutostuki ja viestintä on valmisteltava huolella, jotta siirtymävaihe olisi mahdollisimman häiriötön. 

Lisärahoitusta ja vertaistukea

Tarvittavien ICT-muutosten kustannuksiin on kesän ja syksyn aikana avattu kaksi uutta valtionavustushakua, ensimmäinen akuutista kassakriisistä kärsiville alueille (josta päätökset on jo tehty), ja toinen vuoden 2023 toimenpiteisiin. Alueilla on pidetty hyvänä, että valtiovarainministeriö siirtyi näiden rahoitusten valtionapuviranomaiseksi. Substanssiosaaminen tulee kuitenkin edelleen sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä sisäministeriöstä, mikä edellyttää tiivistä vuorovaikutusta ja tiedon vaihtoa ministeriöiden välillä.

Rahoituspäätöksissä on haasteellista määritellä yksiselitteisesti ja tasapuolisesti, mitkä ovat välttämättömiä sote- ja pela-uudistuksesta johtuvia valtionavustuksella tuettavia töitä. Suurin osa alueista tulee tarvitsemaan valtionavustusta vielä vuoden 2023 aikana, erityisesti saattaakseen väliaikaiset siirtymäkauden ratkaisut sopimuksellisesti ja teknisestikin paremmalle ja kestävämmälle tasolle. 

Syksyllä on edessä myös hyvinvointialueiden talousarvion valmistelu ja sen osana alueiden mahdollisesti esittämät ICT-investoinnit. ICT-muutoksen lisärahoituksen määrä vaikuttaa investointisuunnitelmiin, ja pyrimmekin tekemään ministeriöiden yhteistyössä päätökset lisärahoituksesta mahdollisimman nopealla aikataululla. Tämä edellyttää myös avustuksen hakijoilta huolellisesti laadittuja hakemuksia, jotta lisäselvityksiltä vältytään.

Rahoituksen lisäksi alueet toivovat tiedon ja kokemusten jakamista sekä aluekohtaista ICT-valmistelun tilannetietojen läpikäyntiä. Aikaa on rajallisesti, mutta näihin toiveisiin pyritään vastaamaan eri yhteistyöfoorumeissa, kuten ICT-valmisteluryhmässä. Kuntaliiton AKUSTI-foorumi organisoi lisäksi alueiden keskinäisen ICT-valmistelun vertaistuen foorumia, jossa voidaan jakaa kokemuksia ja ratkoa projekteissa eteen tulleita yksityiskohtaisempia haasteita. 

Näköpiirissä on työntäyteinen syksy, mutta huojentavaa on, että rahoitus näyttäisi riittävän, kriittiset tehtävät etenevät ja riskienhallintakeinot on valmisteltu huolellisesti. Tämänhetkisen arvion mukaan kaikki alueet saavat tehtyä ICT-muutokseen liittyvät hyvinvointialueen toiminnan aloittamisen kannalta keskeiset tehtävät. 

Toiminnan muutos veturina – tiedonhallinta ja ICT toiminnan tukipilareina 

ICT-valmistelun päättyessä alueilla on mahdollista panostaa enemmän myös digitalisaation hyödyntämistä palvelutoiminnassa lisäävään kehittämistyöhön. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen toiminnan muutos lähtee liikkeelle operatiiviselta tasolta. Tiedonhallinta ja ICT eivät ole tässä yhtälössä vain tukipalveluita, vaan välineitä muutoksen tukemisessa.

STM:ssä on käynnistetty hyvinvointialueiden pysyvän ohjausmallin valmistelu, johon sisältyy hyvinvointialueiden edustajista muodostettavan sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan asettaminen syyskuun alkupuolella. Neuvottelukunnan keskeisenä tehtävänä on valmistella hyvinvointialueiden yhteiset strategiset tavoitteet – joita myös tiedonhallinnan ja ICT:n käytön tulee tukea ja mahdollistaa. Tiedonhallinta ja ICT tukevat myös vaikuttavaa tietojohtamista.

Työntäyteisen syksyn keskellä haluan tässä vaiheessa kiittää lämpimästi kaikkia ICT-muutoksen valmisteluun osallistuvia tahoja ja ihmisiä tähänastisesta yhteistyöstä, sitoutumisesta ja huolellisesta työpanoksestanne hyvinvointialueiden järjestämisvastuun häiriöttömän käynnistymisen toteutumiseksi. Tehtävä ei ole helppo, mutta uskon, että nyt tehty hyvä valmistelutyö luo hyvän pohjan myös tulevalle toiminnan kehittämiselle. 

Minna Saario
johtaja, sosiaali- ja terveysministeriö