ICT osana sote-uudistusta

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen rakenteellinen ja toiminnallinen uudistus ovat etenemässä kokonaisuutena hallitusohjelmassa suunnitellulla tavalla. Uudistuksen toimeenpano edellyttää, että hyvinvointialueilla on käytettävissään toimivat ICT-ratkaisut, kun ne ottavat palvelujen järjestämistehtävät vastuulleen 1.1.2023. Tämä työ on parhaillaan käynnissä osana muuta toimeenpanoa. Tehtävää on todella paljon sekä kansallisesti ja alueellisesti, että alueiden ja kansallisten toimijoiden kesken.

ICT on väline – ei tavoite

Tavoitteisiin pääsemiseksi ei riitä perinteinen selkeärajainen tehtävien rajaaminen ja vastuuttaminen eri toimijoiden kesken. Näiden lisäksi tarvitaan entistä laajempaa ja syvempää vuoropuhelua eri osapuolten kesken. Sopimalla käytännön yhteistyöstä niukat resurssit (sis. ihmiset, osaaminen, aika ja rahat) saadaan tehokkaammin käyttöön. Yhteistyö on tarpeen myös keskinäisten riippuvuuksien ymmärtämiseksi ja hallitsemiseksi. Myös yhteisten riskien tunnistaminen ja hallinta edellyttävät yhteistä suunnittelua ja toimenpiteitä.

Keskeiset foorumit yhteistyölle ovat STM:n, SM:n ja VM:n vetämä ICT-valmisteluryhmä ja sen yhteistyö muiden toimeenpanon valmisteluryhmien kanssa. Parhaillaan olemme hakemassa tapoja kytkeä ICT-valmistelu paremmin yhteen muun valmistelutyön kanssa, koska ICT ei ole tavoite vaan väline eikä ratkaise yksin mitään. Kevään aikana ollaankin tarttumassa kaikille valmistelukokonaisuuksille yhteisiin tiedonhallinnan kysymyksiin ICT-valmisteluryhmän koordinoimana.

Lisäksi ollaan tekemässä ns. kansallista tiekarttaa, jossa tarkennetaan ministeriöiden ja valtion virastojen ja myös DigiFinland Oy:n tehtäviä ja tukea hyvinvointialueiden toimeenpanolle. Työssä on pohdittu ja tunnistettu myös lainsäädännön muutostarpeita sekä valmisteltu ohjeistusta uudistusta koskevien säädösten ja hankintalainsäädännön mukaisista hyvinvointialueen mahdollisuuksista tehdä sopimuksia mm. kuntien ja niiden in house –yhtiöiden kanssa siirtymäkauden ajaksi. Tämä on tarpeen ICT-palvelujen ja –ratkaisujen järjestämiselle erityisesti hajanaisilla hyvinvointialueilla, jotka joutuvat alkuvaiheessa tukeutumaan kuntien sopimuksiin ja palveluihin.

Kustannukset ja neuvottelut

Koko valmistelutyön ajan on selvitetty ja tarkennettu tarvittavien ICT-muutosten kustannuksia ja valtion tukirahoituksen tarvetta. Haasteellisinta on määritellä yksiselitteisesti ja tasapuolisesti, mitkä työt johtuvat sote- ja pela-uudistuksesta, joita tuetaan valtionavustuksella. Alueilla on paljon tärkeitä ja tarkoituksenmukaisia suunnitelmia ICT-toimenpiteistä ja digitalisaation kehittämisestä, jotka eivät kuitenkaan johdu suoraan uudistuksesta ja joita ei siksi tueta ICT-muutosrahoituksella. Suurin osa alueista tulee tarvitsemaan valtionavustusta vielä vuoden 2023 aikana, erityisesti saattaakseen väliaikaiset siirtymäkauden ratkaisut sopimuksellisesti ja teknisestikin paremmalle ja kestävämmälle tasolle. ”Vuoden 2023 rahoitusvalmistelu on käynnissä VM:n johdolla ja sitä tehdään normaalissa kehysvalmistelun aikataulussa. Siksi voimme informoida alueita päätöksistä viimeistään toukokuussa.”

Vuoropuheluun perustuvaa ohjausta on luotu eri neuvotteluissa alueiden ja ministeriöiden välillä. Tiedonhallinnan ja ICT-ratkaisujen kysymyksiä on käsitelty aluekohtaisten tilannekeskustelujen lisäksi YTA-yhteistyöneuvotteluissa. Turvallisuusympäristön muuttumisen vuoksi on ollut hyödyllistä, että varautumiskysymyksistä ml. alueellisten valmiuskeskusten perustaminen on keskusteltu laajasti. Mielestäni kaikilla alueilla on hyvä ymmärrys kyber- ja tietoturvallisuusuhkiin varautumisen ja siinä tehtävän yhteistyön välttämättömyydestä.

Asiakas-ja potilastietojärjestelmät kriittinen osa kokonaisuutta

Tämän kevään ja ensi syksyn keskeinen tehtävä on hyvinvointialueiden talousarvion valmistelu ja sen osana alueen esittämät ICT-investoinnit. Valtiovarainministeriö johtaa tätä prosessia ja tekee valtioneuvoston yhteiset päätökset ja sosiaali- ja terveysministeriöllä on Järjestämislakiin perustuva oikeus hyväksyä tai hylätä alueen investointiesitykset erityisesti asiakas- ja potilastietojärjestelmistä. Ministeriöiden ratkaisujen keskeisin peruste on kustannusvaikuttavuus. Talousvalmistelun lisäksi STM on käynnistämässä oman pysyvän ohjausmallinsa valmistelun, johon sisältyy hyvinvointialueiden edustajista muodostettavan sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan asettaminen. Neuvottelukunnan keskeisenä tehtävänä on valmistella hyvinvointialueiden yhteiset strategiset tavoitteet – joita myös tiedonhallinnan ja ICT:n käytön tulee tukea ja mahdollistaa.

”Suomen historian suurin tietojärjestelmäuudistus”

Aiheesta on julkaistu myös erittäin hyvin yhteiskehittämisen etuja ja merkitystä valottava artikkeli (MustRead), jossa sote-uudistusta kuvataan Suomen historian suurimmaksi tietojärjestelmäuudistukseksi. Hyvinvointialueiden erilaisuus tiedetään ja valmista mallia ei ole. Järjestelmien yhteiskehittäminen tuo lisää vaikutusmahdollisuuksia ja läpinäkyvyyttä kustannuksiin. TietoEvryn johtava tuotepäällikkö Marko Pyy valaa uskoa ison uudistuksen tekemiseen: “Kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea nollasta maaliin asti yksin. Yhdessä tekemällä voidaan luoda kehys sille, että tehtävää työtä voidaan jakaa helposti. Valmista valtatietä ei ole olemassa, joten polkua hyvinvointialueen toiminnan rakentamiseen on raivattava tiiviissä ja avoimessa yhteistyössä.” Artikkeli on luettavissa täällä: Sote-uudistus on ennennäkemätön tietojärjestelmäuudistus – yhteiskehittäminen raivaa polkua tulevaisuuteen – MustRead

Jo työskentelyn tässä vaiheessa haluan kiittää kaikkia ICT-muutoksen valmisteluun osallistuvia tahoja ja ihmisiä vastuullisesta, sitoutuneesta ja osaavasta panoksestanne sote- ja pela-uudistuksen toteutumiseksi. Teidän ansiostanne luotan, että uudistus pystytään tiukoista reunaehdoista huolimatta panemaan toimeen säädetyssä aikataulussa. Samalla saamme luotua Suomen hallintohistoriassa uudenlaista toiminta- ja ohjausmallia kansallisten ja alueellisten toimijoiden kesken, joka nojaa hyvien säädösten lisäksi vahvasti keskinäiseen luottamukseen ja yhteistyöhön.

Minna Saario
johtaja, sosiaali- ja terveysministeriö