Hyppää sisältöön

Iso satsaus nuorten mielenterveyteen – sadat opiskeluhuollon ammattilaiset kouluttautuvat uuteen malliin

Sosiaali- ja terveysministeriö
24.3.2021 11.41
Kolumni
Kuvassa aluekoordinaattori Miia Ståhle, ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola ja apulaisylilääkäriNoora Seilo

Vuosi sitten kaikissa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman alueellisissa hankkeissa mietittiin, miten auttaa nuoria voimaan paremmin. Käynnistyi historiallinen yhteiskehittämisen hanke, jossa mukana on peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon toimijoita yliopistosairaaloita myöten.


Yhteistyöhön kannusti huoli siitä, että apua hakevia nuoria ei pystytä riittävästi auttamaan edes yleisimmissä häiriöissä.

Apu haluttiin tarjota nuoren arkiympäristössä eli kouluissa ja oppilaitoksissa.

Koulutukset käynnissä koko Suomessa

Niinpä ryhdyttiin tuumasta toimeen: valtionavustusrahoituksella koulutetaan koko Suomessa opiskeluhuollon ammattilaisia toteuttamaan interventioita, jotka auttavat lievissä mielenterveyshäiriöissä.

Interventiot on tarkoitettu masennus- ja ahdistusoireisten nuorten hoitoon. Samalla parannetaan avun saantia peruspalveluista, lähipalveluna.

Kun perustason palvelut toimivat tehokkaasti, erikoissairaanhoidon tarve vähenee. Se näkyy suoraan myös kustannusten alenemisena.

TAYSin alueella on tehty tuloksia kolmen maakunnan yhteishankkeena

Tammikuussa 2021 TAYsin erityisvastuualueella käynnistyi kolmen maakunnan yhteistyöhanke IPC-menetelmän levittämiseksi ja juurruttamiseksi.

Alku on ollut kuin pikamatkan aitajuoksun startti, räjähtävä kiihdytys lähtötelineistä ja ensimmäisten aitojen yli. Lähtö oli hyvä. Toteuttajatiimissä on vahvaa osaamista niin perustasolta kuin erikoissairaanhoidosta. Toimintakenttä on tiimiläisille ennestään tuttu, joten silloin ei ehkä kompuroi yhtä helposti kuin tuntemattomassa maastossa.

Ensimmäiset 100 osaajaa on koulutettu ja menetelmäohjaus on käynnissä. Lähes kaikki koulutettujen esihenkilöt on haastateltu. Sitoutuminen ja tahto parantaa nuorten hoitojärjestelmää ovat vahvoja. Sadat ammattilaiset katsovat samaan suuntaan. Ei ole kiitollisempaa pohjaa viedä hanketta eteenpäin.

Yhteinen taival muuttuu hiljalleen pitkän matkan aitajuoksuksi, jossa vesiesteitä on harvakseltaan. Suunnitelmallinen työ, selkeä viestintä sekä verkostomainen yhteistyö varmistavat sen, että IPC:stä tulee pysyvä osa opiskeluhuoltoa.

TAYSin alueella jo 70 nuorta on aloittanut ihmissuhdetaitojen kehittämisen yhdessä IPC-ohjaajansa kanssa. Nämä nuoret saavat näyttöön perustuvaa tukea kouluympäristössä ja lähellä arkisia ympyröitään. Heitä ei ole käännytetty tai ohjattu toiselle luukulle, he eivät ole erikoissairaanhoidon jonossa. Näinhän tämän pitääkin olla.

Yhteistyön pitää toimia kaikkiin suuntiin

Opiskeluhuollon eli kuraattorin, psykologin ja koulu- tai opiskeluterveydenhuollon yhteistyömallit ja esimerkiksi tiedonsiirtokäytänteet on hyvä sopia jo etukäteen.

Yhteistyötä tarvitaan nuoren tilanteen arviointiin, interventioon ohjautumiseen ja mahdollisiin jatkotoimiin.

Uudet toimintatavat vaativat tiivistämään yhteistyötä paitsi opiskeluhuollon sisällä, myös muiden perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä psykiatrisen erikoissairaanhoidon kanssa.

Yhteistyöpintojen ja palveluketjujen pitää olla kunnossa myös perheneuvolan, nuorisoasemien, nuorten vastaanottojen ja nuorisopsykiatrian poliklinikoiden kanssa.

Sujuvat konsultaatiokäytänteet ja tarvittaessa kouluihin ja oppilaitoksiin jalkautuva työ vahvistavat nuoren tukemista perustasolla.

Ensimmäisen vuoden saldo: yli 600 osaajaa

Vuoden aikana Suomessa on koulutettu yli 600 uutta menetelmäosaajaa, jotka ovat jo aloittaneet ja aloittamassa työskentelyä nuorten kanssa. Luku kasvaa koko ajan, kun koulutukset ympäri maan jatkuvat.

Menetelmäosaajien tueksi on koulutettu menetelmäohjaajia, jotta osaaminen kunnissa vahvistuisi ja menetelmät todella tulisivat käyttöön. Samalla on kehitetty yhteistyörakenteita, joilla varmistetaan menetelmän ylläpitokoulutukset jatkossakin.

Into ja innostus ovat lisääntyneet, kun työn tulokset ovat kannustaneet eteenpäin ja rohkaisseet ottamaan seuraavia kehittämisen askeleita.

Kehittäminen jatkuu edelleen. Tavoitteena kaikilla toimijoilla on varmistaa se, että tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa toimintamalli on osa rakenteita.

Teksti on julkaistu myös THL:n blogina.

ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola, Tiedolla johtaminen ja vertaiskehittäminen, THL
apulaisylilääkäri Noora Seilo, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
aluekoordinaattori (HYKSin alue) Miia Ståhle, Tiedolla johtaminen ja vertaiskehittäminen, THL