Itsemurhien ehkäisy alkaa myyttien murtamisesta ja puheeksiotosta
Olen työskennellyt mielenterveyteen ja itsemurhien ehkäisyyn liittyvien teemojen parissa jo pari vuosikymmentä. Itsemurha-aiheen ympärillä on edelleen useita pitkään eläneitä, virheellisiä uskomuksia. Uskomukset ovat juurtuneet syvään, ja on helppo ymmärtää, että näin on käynyt.
Kun ylläpidämme itsemurhiin liittyvää stigmaa, se saattaa toimia kielteisesti silloin, kun asia juuri tulisi ottaa puheeksi. Yksi uskomuksista on, että itsemurhasta kysymisen ajatellaan lisäävän sen riskiä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan asian esille ottaminen voi paremminkin olla helpotus itsemurha-ajatuksista kärsivälle henkilölle – hän kokee, että joku ulkopuolinen näkee hänen hätänsä.
Toinen väärä uskomus on, että itsemurhat tapahtuvat ilman varoitusmerkkejä. Joskus varoitussignaalit voivat olla hyvin pieniä tai hienovaraisia. Silloin itsemurha voi tulla lähipiirille yllätyksenä. Useimmiten kuitenkin itsemurhaa edeltää joukko erilaisia varoitusmerkkejä. Tavallisimpia ovat käytöksen muutos, päihteiden käytön lisääntyminen tai vetäytyminen sosiaalisista suhteista. Jos kohtaamisessa tulee tunne, että jotain on vialla, kannattaa kysyä aina myös itsemurha-ajatuksista.
Myös omaisen itsemurhariski kasvaa
Usein ei tiedetä, että kuolema itsemurhan kautta muodostaa itsemurhariskin myös omaisille ja läheisille. Suruun reagoidaan eri tavoin, ja omaisen itsetuhoiset ajatukset saattavat tulla esiin hyvinkin pitkän ajan jälkeen itse tapahtumasta. Itsetuhoiset ajatukset on siis hyvä ottaa puheeksi myös itsemurhaan kuolleen henkilön läheisten kanssa.
Itsemurha-aihe sisältää itseasiassa kaksoisstigman. Suuri joukko itsemurhaan kuolleista on kärsinyt myös mielenterveydenhäiriöstä. Myös mielenterveydenhäiriöihin liittyy stigma, vaikka tilanne onkin parantunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.
Ei ole yhtä oikeaa tapaa kysyä itsemurha-ajatuksista
Kun puhumme kuolemasta, luontevan kysymyksen muotoilu on vaikeaa. Kannustan kuitenkin muistamaan, ettei ole yhtä oikeaa tapaa ottaa aihetta puheeksi. Tärkeintä on, että kysytään ja kuullaan toisen huoli.
Kansallisen mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman erillishanke Haastavat vuorovaikutustilanteet -hanke pyrkii lisäämään poliisien osaamista haastavissa vuorovaikutustilanteissa. Niitä ovat varsinkin kohtaamiset mielenterveyshäiriöstä kärsivän tai itsetuhoisen henkilön kanssa. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kaikille avoin itsemurhien ehkäisyn verkkokoulu pyrkii osaltaan tietoisuuden lisäämiseen.
Ammattilaisille on kehitetty myös työkaluja kohtaamisiin itsetuhoisen henkilön kanssa. Ne voivat antaa itseluottamusta ja rohkeutta ottaa huoli puheeksi, kun epäilys itsemurhavaarasta nousee.
Kuka tahansa meistä voi joutua tilanteeseen, jossa kohtaamme itsemurhavaarassa olevan henkilön. Tärkeintä itsemurhien ehkäisyä on silloin asian puheeksiottaminen
Pia Solin
johtava asiantuntija, THL
__________________________
Mielenterveys- ja päihdetyö ovat Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman pääteemoja tänä vuonna. Tavoitteena on palvelujen saatavuuden parantamien ja niiden yhteensovittaminen tarpeita vastaavaksi. Mielenterveysstrategian hankkeissa lisätään samanaikaisesti ammattilaisten kykyä tunnistaa avun tarve ja ohjata asiakkaat palveluihin.
Syksyllä on kaksi kansallista verkostotilaisuutta, jotka järjestetään webinaareina
- Ke 28.9.2022: Päihdeasiakkaan varhainen tuki ja hoito
- Ke16.11.2022: Mielenterveysasiakkaan varhainen tuki ja hoito
Tutustu myös aiheeseen thl.fi-sivuilla