Järjestöneuvottelukunnat hyvinvointialueilla – miten pääsee mukaan?

Yhdistykset ja säätiöt kautta Suomen: hyvinvointialueille tulee järjestöneuvottelukuntia tai muita vastaavia yhteydenpidon rakenteita, joiden tehtävänä on toimia yhteistyökanavana hyvinvointialueiden ja kolmannen sektorin välillä. Niiden muoto, toimintatavat, vaihe ja tehtävät vaihtelevat alueittain, mutta takuulla niihin yhteyden saa, eikä niistä muodostu ikuisesti suljettua salakerhoa.

Esimerkiksi Kanta-Hämeessä on hyvinvointialueen valmistelulle asiantuntemustaan antamassa ollut vuodesta 2019 alkaen järjestöneuvottelukunta, jossa on yhteensä 36 jäsentä ja varajäsentä sekä sidosryhmien edustajat. 

Järjestöt tarvitsevat hyvinvointialueilla paitsi osallistumisen paikkoja, myös pysyviä yhteistyön rakenteita hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa. Moni yhdistys ja säätiö on pieni, mutta tärkeä. Asiantunteva juuri siinä omassa toiminnassaan, mutta koko hyvinvointialueen rakenne ja moninaiset tehtävät voivat olla heikommin hanskassa. 

Järjestöneuvottelukunnan lisäksi hyvinvointialueella voi olla erilaisia työryhmiä, joihin on kutsuttu tai tullaan kutsumaan järjestöjen edustajia mukaan. Moni kulttuuri- ja taidealan toimija museoista teattereihin on tiedustellut minulta, miten käytännössä löytää tien tällaiseen yhteistyöhön. Tämä on hyvinvointialueiden laajassa tehtäväkentässä valtava käytännön haaste: kuinka varmistaa se, että kaikki alueen toimijat saavat yhtäläisesti tiedon siitä, miten pääsee osallistumaan. 

Hyvinvointialueille on myös tulossa viranhaltijoita, joille yhdyspinta-asiat kuuluvat. Olen edustanut kulttuuri- ja taidealaa sote-uudistuksen yhdyspintatyön valmistelutyöryhmässä, jossa on monesti kuultu parahdus: ”ei joka asialla voi olla omaa koordinaattoria”. Esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on nimetty järjestökoordinaattori, jonka tehtävänkuva ja yhteystiedot löytyvät helposti netistä.

Yhdyspinnoilla toimii ihmisiä, samoin sotessa ja järjestöissä

Hyvinvointialueisiin liittyvä jargon eli ammattikieli on monille hankalaa ja itsellänikin meinaa tulla pää kipeäksi hyvinvointialueiden laatikkohimmelikuvia haltuun ottaessa. Kyse on lopulta kuitenkin arkisista asioista ja verkostoista omalla alueella: Sairaalaklovnit ry toimii sairaaloissa tuoden iloa pienille potilaille, joten heidän yhdyspintansa on kaikkien tiedossa. Useimmilla toimijoilla on vastaava tilanne: jokin selkeä palvelu, jonka toimintatapaa sote tarvitsee. Lisäksi järjestöillä on tärkeää tietoa ruohonjuuritasolta, joka auttaa ennakoimaan ihmisten tarpeita ja tietoa siitä, millaista kaikkea mahtavaa toiminta alueelta löytyy, joka voisi edistää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä.

Mikä oikeastaan on yhdyspinta? Ennen vanhan puhuttiin rajapinnasta, mutta se koettiin liian tiukkana: ikään kuin olisi vedettävissä tiukka rajaviiva, että tähän loppuu meidän nakki, ja tuosta alkaa noiden rooteli. Yhdyspinta on käsitteenä huokoisempi ja kutsuu tekemään yhteistyötä. Hyvinvointialueet tarvitsevat järjestöjä ja tulevat siksi tavalla tai toisella kutsumaan ne yhteistyöhön. Todennäköisesti kullakin hyvinvointialueella yksittäisen järjestötoimijan on kuitenkin vähän googlailtava ja soitettava pari puhelua, ennen kuin löytää tiensä yhdyspinnalle.

Hyvä tietopaketti järjestöneuvottelukunnista, hyvinvointialueiden järjestöavustuksista ja ylipäänsä tästä yhdyspinnasta löytyy sote-uudistuksen sivuilta (PDF).

Seuraava kaikille avoin järjestöyhteistyöhön liittyvä webinaari järjestetään torstaina 10.11.2022.
Katso lisätiedot sote-uudistuksen tapahtumakalenterista.

Rosa Meriläinen
pääsihteeri
Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry