Hyppää sisältöön

Johtamisen rakenteista johtajuuden käytäntöihin

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 26.9.2022 12.08
Tiedote
Kaksi miestä tietokoneella

Aluevaltuustot ovat kuluneen kevään ja kesän aikana hyväksyneet kokouksissaan hyvinvointialueiden hallintosääntöjä. Sääntöjen myötä niin päätöksenteko- kuin johtamisjärjestelmien erilaiset valinnat alkavat vähitellen hahmottua.

Valtaosalla hyvinvointialueista toimielinorganisaatio on vahvistettu ja johtavien viranhaltijoiden rekrytoinnit alkavat olla valmiita. Avainhenkilöt ottavat tehtävät hoitoonsa ja siirrymme johtamisen rakenteiden määrittämisestä kohti johtajuuden käytäntöjen linjaamisen aikaa.

Lähes kaikilla alueilla päätöksentekojärjestelmä pohjautuu perinteiseen lautakuntamalliin. Vain muutamilla alueilla toimielinorganisaatio perustuu joko valiokuntamalliin tai aluehallituksessa toimiviin jaostoihin. Lakisääteisten toimielinten lisäksi erilaisia lautakuntia, valiokuntia tai jaostoja on hyvinvointialueilla 4–9 toimielintä aluetta kohden. Yleisimpiä vapaaehtoisia toimielimiä ovat turvallisuus-, pelastus- ja valmiuslautakunnat, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnat, tulevaisuuslautakunnat sekä osallisuuslautakunnat. 

Johtamisen rakenteet hahmottuvat 

Hyvinvointialueiden toiminta ja siten myös henkilöstöorganisaation johtamisjärjestelmä on puolestaan jaettu alueesta riippuen 4–6 tasoon. Hyvinvointialuejohtajasta lukien yleisin johtamisen tasojen määrä on viisi tasoa. Hyvinvointialueiden ylemmän johdon rakenteissa on nähtävissä kaksi selkeää linjaa.

Enemmistöllä hyvinvointialueista toimialajohtajat ovat suoraan hyvinvointialuejohtajan alaisuudessa. Lopuilla alueilla hyvinvointialuejohtajan ja toimialajohtajien välissä on yksi johtamisen taso, jossa toimivat esimerkiksi sote-, pelastus- tai järjestämisjohtaja. Vaikka henkilöstöorganisaatioiden johtamisrakenteet alkavat vakiintua, ovat useimmat alueet valmiita kehittämään organisaatio- ja johtamisrakennettaan kertyvien kokemusten sekä hyvinvointialuejohdon näkemysten perusteella. 

Toimiala- ja muun johdon rekrytointien ollessa osittain vielä kesken ei hyvinvointialueiden johtoryhmäjärjestelmistä ole tarjolla vielä kattavaa tietoa. Rekrytointien edetessä hyvinvointialuejohto nimeää eri johtamistasojen johtoryhmien jäsenet ja vahvistaa ryhmien tehtävät. Osa hyvinvointialueista on hallintosäännössään vahvistanut henkilöstöedustuksen johtoryhmissä.

Johtamiseen liittyviä tavoitteita linjataan alueiden strategioissa

Hyvinvointialueet ovat käynnistäneet hyvinvointialue- ja palvelustrategiaprosessinsa kuluneen kevään aikana ja strategiatyö on alueilla käynnissä.  Muutamat alueet ovat jo strategian hyväksyneet ja muut alueet saavat strategian valmiiksi tämän vuoden aikana.

Jo hyväksytyissä hyvinvointialuestrategioissa keskeisinä johtamisen teemoina esiin nousevat erityisesti henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi, veto- ja pitovoimainen työ ja työnantajatoiminta, tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus, tavoitteellinen ja jatkuva toiminnan uudistaminen sekä yhteistyö alueen toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Osana hyvinvointialue- ja palvelustrategioiden toimeenpanoa arvioidaan myös johtamisjärjestelmän toimivuutta.

Johtajuuden käytäntöjen suunnittelu ja kehittäminen varmistaa onnistumisen

Johtamisen rakenteet luovat raamin ja edellytykset uusien hyvinvointialueiden johtajuuden ja identiteetin kehittymiselle. Hallinnollis-normatiivisten rakenteiden määrittämisen lisäksi tarvitsemme linjauksia ja käytäntöjä toimielinten ja hyvinvointialueiden johdon väliseen yhteistyöhön ja vuoropuheluun, dialogiin. Päätöksentekijöiden ja ylemmän johdon yhteinen, jaettu näkemys toimintaympäristöstä, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnista ja niiden hallinnan toimenpiteistä sekä muun muassa viestinnästä varmistaa osaltaan turvallisen siirtymisen vuoteen 2023. Yhteisiä keskustelun ja reflektoinnin tiloja tarvitaan kaikilla hyvinvointialueilla.

Myös hyvinvointialueiden eri tasoilla toimivien johtoryhmien toimivuuteen, johtoryhmien keskinäisen työn- ja vastuunjaon selkeyteen sekä useiden eri johtamisen professioiden väliseen johtajuuden dynamiikkaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota juuri nyt. Johtajuuteen liittyvät odotukset ovat mittavat, joten johdon ja eri tasojen esihenkilöiden kollegiaalinen tuki voi osaltaan auttaa historiallisen uudistuksen muutosjohtamisessa. Toimiva johtaminen heijastuu myönteisesti koko organisaatioon eri sidosryhmineen ja palvelee erityisesti henkilöstöryhmien sitoutumista ja myönteistä työntekijäkokemusta. 

Lisätietoja

Suunnittelija Erika Partanen, sosiaali- ja terveysministeriö, [email protected]
Executive coach Jari Salomaa, NHG, [email protected]