Kansallinen seuranta perusterveydenhuollon hoidon jatkuvuudesta on alkamassa 

Sosiaali- ja terveysministeriö
3.5.2021 12.47

Kansalliseen KUVA-mittaristoon on lisätty hoidon jatkuvuuden mittareita. Niiden avulla saadaan piakkoin kansallista rekisteritietoa hoidon jatkuvuudesta. Tietoa voidaan käyttää palvelujärjestelmän toiminnan seurannassa ja arvioinnissa, mutta myös sosiaali- ja terveyspalvelujen operatiivisen johtamisen tukena.  

Perusterveydenhuollon ominaispiirre on seulomattoman väestön hoito. Keskeistä on hallita isoja potilasmassoja, löytää erikoissairaanhoidossa tehtäviä jatkoselvityksiä tarvitsevat potilaat, tuoda potilaille arjen turvallisuutta ja huolehtia terveyden edistämisen ennaltaehkäisevästä työstä.  

Onnistuminen edellyttää pitkäkestoisia hoitosuhteita ja kykyä havainnoida pieniäkin muutoksia potilaan voinnissa. Erityisen merkityksellistä on hoidon jatkuvuus monisairaiden potilaiden hoidossa, jolloin hoitoa ohjaa kokonaistilanne, ei vain yksittäisen sairauden hoidon näkökulma.   

Hoidon jatkuvuudesta hyötyvät kaikki 

Hoidon jatkuvuus lisää potilaan luottamusta hoitosuhteeseen ja turvallisuuden tunnetta. Sote-ammattilaiselle jatkuvuus parantaa työtyytyväisyyttä ja edistää työssä oppimista.  

Hoidon jatkuvuus pienentää myös terveydenhuollon kustannuksia, sillä se vähentää muun muassa lääkemääräysten, diagnostisten testien, ensihoidon ja potilaiden sairaalaan lähettämisen tarvetta. Näin se tukee vahvasti myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman strategisia tavoitteita.  

Hoidon hyvä saatavuus ja jatkuvuus muodostavat yhdessä onnistuneen kokonaisuuden: hoitoa tulisi saada sujuvasti tutulta ammattihenkilöltä. Tähän asti perusterveydenhuollon vastaanottopalveluiden onnistumista on kuitenkin arvioitu ainoastaan hoidon saatavuutta seuraamalla, sillä jatkuvuuden kansallista ja jatkuvaa seurantatapaa ei ole ollut käytössä. 

THL kehittää  hoidon jatkuvuuden mittaria 

Perusterveydenhuollon toimijat ovat pitkään puhuneet tarpeesta hoidon jatkuvuuden rekisteripohjaiseen mittaamiseen. Soveltuvaksi mittariksi on nostettu esiin Continuity of Care Index (COCI). Mittari kehitettiin 1970-luvulla mittaamaan lääkäri-potilassuhteen jatkuvuutta, ja se on sittemmin yleistynyt muualla yhdeksi käytetyimmistä mittareista hoidon jatkuvuuden rekisteritutkimuksissa.  

Tiivistetysti kuvattuna COCI-indeksiluku kuvaa potilaan käyntien hajautumista eri ammattihenkilöille mitattavalla ajanjaksolla. Esimerkiksi jos potilas tapaa lähes joka kerta eri lääkärin, indeksi lähestyy nollaa.  

Vastasimme THL:ssä kentän tarpeeseen ja tutkimme mittaamistavan soveltamista Suomessa yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen kanssa. Tutkimme mittaamisen taustaa ja määrittelyjä ja jalostimme näkemyksemme varsinaiseksi mittariksi, joka voidaan tuottaa käyttäen Avohilmo-rekisteriaineistoa.  

KUVA-mittaristossa on jo kuusi mittaria  

Tutkimuksen tuloksena tuotimme ensimmäistä kertaa kansallista rekisteritietoa hoidon jatkuvuudesta. Samalla havaitsimme, että jatkuvuus vähenee kansallisesti ja vaihtelee merkittävästi alueittain.  

Rekisteripohjaista mittaustapaa voidaan soveltaa kansallisessa seurannassa ja arvioinnissa, mutta myös sosiaali- ja terveyspalvelujen operatiivisen johtamisen tukena. Mittaria voidaan räätälöidä halutun näkökulman ja potilasryhmän mukaan, joskin räätälöinnissä on huomioitava määritysten vaikutukset mittarin validiteettiin ja realibiliteettiin.  

Mittarista tehtiin ehdotus kansalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon KUVA-mittaristoon. Mittarin kansallista käyttöönottoa päätyi lausunnossaan suosittelemaan myös Perusterveydenhuollon laatu ja vaikuttavuus -asiantuntijaryhmä, joka on perustettu keväällä 2021 THL:n pääjohtajan nimeämänä.  

Mittaristoa hallinnoiva KUVA-ryhmä päätti lisätä mittaristoon peräti kuusi erilaista hoidon jatkuvuuden mittaria, kolme lääkärikäynteihin ja kolme hoitajakäynteihin. 

Mittarit  

  • monisairaiden/pitkäaikaissairaiden* lääkärikäynnit, diagnoosirajattu mittari 
  • monisairaiden/pitkäaikaissairaiden* hoitajakäynnit, diagnoosirajattu mittari  
  • 65 vuotta täyttäneiden lääkärikäynnit, ikärajattu mittari  
  • 65 vuotta täyttäneiden hoitajakäynnit, ikärajattu mittari  
  • perusterveydenhuollon lääkärikäynnit, yleismittari 
  • perusterveydenhuollon hoitajakäynnit, yleismittari 

Alun perin mittari on määritelty kansallisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän arviointiin. Mittaria räätälöidään myös muun muassa diabetespotilaiden hoidon laadun seurannan hankkeessa, jota vetää diabeteslaaturekisterin kehittämistyössä mukana oleva yleislääketieteen erikoislääkäri Aapo Tahkola Jyväskylästä. THL on ollut asiantuntijana mukana tukemassa kehittämistyötä.  

KUVA-mittaristopäätöksen myötä aloitamme THL:ssä mittarien säännöllisen tuottamisen. Myöhemmin tiedot ovat saatavissa Sotkanet-tilastopalvelusta ja THL:n Tietoikkuna-palvelusta. 

Kirjoittajat:
Anu Niemi 
ylilääkäri, hankejohtaja, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma, THL  

Tuuli Suomela 
asiantuntija, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen arviointi, THL

*kohderyhmä tarkentuu

_________

Taustamateriaalia 

Lisätietoa KUVA-mittaristosta
Monisairaan potilaan Käypä hoito -suositus  
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa, Raivio R. Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Tampere University Press 2016 
Suomela T, Linnosmaa I. Rekisteritietoa seurantaan: 65 vuotta täyttäneiden hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa. Suomen lääkärilehti 35/2020 vsk 75 s. 1691–1 700.  
Virtanen A. Yleislääkärit kehittävät mittareita laadun seurantaan. Yleislääkäri 2018;6:38–9. 

Mittarit 
www.sotkanet.fi
www.thl.fi/tietoikkuna