Kanta-tiedoista parempaa terveyttä hyvinvointialueilla
Kanta-palvelujen Potilastiedon arkisto ja Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto ovat kansallisesti tärkeimpiä sosiaali- ja terveydenhuollon tietovarantojamme. Kanta-palveluissa olevia tietoja kehitetään jatkuvasti, jotta niitä voidaan hyödyntää yhä monipuolisemmin sote-palveluiden kehittämisessä. Hyvinvointialueet voivat osaltaan varmistaa, että Kanta-palveluihin kirjattua tietoa voidaan käyttää esimerkiksi hoidon laadun parantamisessa.
Palveluihin kirjattuja tietoja on pitkään käytetty ensisijaisiin käyttötarkoituksiin eli asiakkaiden palvelujen ja potilaiden hoidon yhteydessä. Kantaan tallentuvat ne tiedot, jotka on kirjattu terveydenhuollossa ja osittain myös esimerkiksi sosiaalihuollossa ja ensihoidossa.
Kanta-palveluihin kertyvällä tiedolla on nykyään tärkeä rooli myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisessä. Jotta tieto on luotettavasti käytettävissä tiedolla johtamiseen, tarvitaan yhtenäisiä tietorakenteita, kirjaamiskäytäntöjä sekä toimivia tiedonsiirtorajapintoja eri toimijoiden välillä.
Nykyisellään kaikkia Kanta-palveluista kerättäviä tietoja ei voi täysin hyödyntää tietojen toisiokäytössä, kuten tiedolla johtamisessa tai tutkimuksessa. Syynä tähän on se, että tietoja ei ole kirjattu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansallisesti määrittämien tietorakenteiden mukaisesti tai tiedon muoto muuttuu ei-rakenteiseksi palvelunjärjestäjän tietojärjestelmän tallentaessa tiedon Kantaan.
Hyvinvointialueiden on varmistettava, että sote-henkilöstö voi kirjata tietoja rakenteisesti
Hyvinvointialueen tulee varmistaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö voi tehdä kirjauksia kansallisten määritysten ja ohjeiden mukaisesti. Virheet ja epätarkkuudet kirjaamisessa huonontavat tietojen hyödynnettävyyttä.
”Sote-henkilöstö on avainasemassa siinä, että eri alueilta kerätyt tiedot ovat kansallisesti käytettävissä ja vertailukelpoisia keskenään. Siksi on tärkeää kouluttaa ja tukea henkilöstöä kirjaamisen onnistumisessa”, sanoo Mika Keinänen, THL:n projektipäällikkö.
Lisäksi hyvinvointialueilla on huolehdittava, että käytössä olevat tietojärjestelmät tukevat rakenteista kirjaamista ja tiedon tallentamista Kanta-palveluihin oikeassa muodossa. Osa hyvinvointialueilta lakisääteisesti toisiokäyttöön kerättävistä tiedoista saadaan suoraan Kanta-palveluista. Hyvinvointialueiden kannattaa ottaa tämä huomioon tietojärjestelmien suunnittelussa ja kehityksessä.
Äänekoski esimerkkinä diabeteksen hoidon kehittämisessä
Kanta-palvelujen laajojen tietovarantojen käyttämistä toisiokäytössä kehitetään esimerkiksi Toivo-ohjelman Valtava-hankkeessa. Potilastiedon arkistossa olevia diabetespotilaiden laboratoriotietoja on siirretty ensimmäistä kertaa THL:lle. Laboratoriotietoja hyödynnetään kansallisessa diabeteslaaturekisterissä ja niitä on jo pystytty käyttämään diabeteksen hoidon kehittämisessä.
Vuoden 2021 alussa kansallisen diabeteslaaturekisterin vertaiskehittämispäivillä huomattiin, että Äänekosken kunnassa tyypin 2 diabetesta sairastavista joka toisen LDL-kolesteroliarvot olivat suosituksia huonommat ja arvojen seuranta oli puutteellista. Ongelman havaitsemisen jälkeen Äänekoskella päätettiin parantaa diabeetikkojen kolesteroliarvoja järjestelmällisesti.
Hoidon parantamisen ansiosta diabeetikoiden kolesteroliarvot paranivatkin huomattavasti. Elokuussa 2021 alueen diabeetikoiden kolesteroliarvot olivat suosituksia suuremmat enää joka kolmannella.
Diabeetikoiden hoitoa ja tulosten kehittymistä seurataan Äänekoskella jatkossakin. Tavoitteena on, että diabeteksen hoitoon liittyviä laboratoriotuloksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää kansallisesti.
”Kanta-palvelujen voima ja hyöty piilee siinä, että niistä tiedot saadaan kansallisesti. Sen sijaan, että tiedot olisivat käytössä esimerkiksi vain kolmesta kunnasta, voidaan tuottaa vertailutiedot diabeteksesta kaikille Suomen kunnille ja jatkossa kaikille hyvinvointialueille. Tiedon kattavuuden ja laadun parantaminen onnistuu kaikkien toimijoiden sitoutumisella sekä hyvällä yhteistyöllä”, Keinänen toteaa.
Kanta-tietotuotantoa kehitetään kansallisesti yhteistyön voimin
Kanta-tietotuotantoa kehitetään Toivo-ohjelman Valtava-hankkeessa THL:n, Kelan ja Valviran yhteistyössä. Valtava-hankkeessa uudistetaan kansallista sote-tietotuotantoa palvelemaan viranomaisten seuranta-, arviointi-, ohjaus- ja valvontatehtäviä.
Kela kehittää jatkuvasti Kanta-tietoja THL:lle, joka tuottaa niistä kansallista vertailutietoa.
”Jalostamme ja rakenteistamme Kanta-tietoja, jotta ne ovat mahdollisimman hyvin hyödynnettävissä”, sanoo Kelan projektipäällikkö Anni Taanila.
”Yhteistyöllä ja yhteisillä tavoitteilla tiedon toisiokäytössä voidaan saavuttaa merkittäviä kehitysaskeleita, joita jo otettiin diabeteksen hoidossa”, Taanila toteaa.
Lisätietoja:
Mika Keinänen
projektipäällikkö
THL
[email protected]
Anni Taanila
projektipäällikkö
Kela
[email protected]
Diabetesrekisteri raivaa tietä Kanta-tietojen hyödyntämiselle tutkimuksessa ja tiedolla johtamisessa