Hyppää sisältöön

Sote-uudistus – kohti toimeenpanoa

Sosiaali- ja terveysministeriö
15.2.2021 12.24
Kolumni

Pitkään valmisteltu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus nytkähti eteenpäin, kun hallitus sai joulukuussa esityksensä valmiiksi ja lähetti sen eduskunnan käsittelyyn. Eduskunnassa mietintövaliokuntana toimiva sosiaali- ja terveysvaliokunta sekä muut asiaa käsittelevät valiokunnat ovat jo käynnistäneet HE:n käsittelyn. Asiantuntijakuulemiset ovat kovassa vauhdissa ja ainakin nyt näyttää hyvältä aikataulujen suhteen.

Jos eduskunta saa vielä kevätistuntokaudella lait hyväksyttyä, perustetaan hyvinvointialueet saman tien ja niiden väliaikaishallinnot voivat aloittaa työskentelynsä. Aikaa uudistuksen toimeenpanoon ennen järjestämisvastuun siirtymistä on noin puolitoista vuotta. Viime vaalikauden valmistelusta tiedetään, että tämä aika on lyhyt ja että tekemistä on paljon. 

Viime vaalikaudella uudistuksen toimeenpano käynnistettiin alueilla jo hyvissä ajoin ennen lakien eduskuntakäsittelyä ja tästä tuli palautetta mm. perustuslakivaliokunnalta. Tällä kertaa varsinainen toimeenpano aloitetaan vasta lakien tultua voimaan. Hyvään lainvalmisteluun kuuluu, että lakien toimeenpano valmistellaan huolellisesti.

Katse kohti toimeenpanoa

Tällä hetkellä alueiden valmistelu perustuu kuntien ja kuntayhtymien vapaaehtoisuuteen. Kaikki alueet toteuttavat rakenneuudistusta tukevia kehittämishankkeita, joita tuetaan valtionavustuksilla.  Hankkeisiin perustuva alueiden tilannekuva kertoo, että valmistelu etenee kaikilla alueilla. Alueittaiset erot ovat kuitenkin merkittävät.

Alueet voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään. Alueet, joissa vapaaehtoinen kuntayhtymä on jo toiminnassa, hankkeet etenevät ja alueiden valmius hyvinvointialueen perustamiseksi on jo lähtökohdiltaan parempi kuin muilla. Toiseen ryhmään kuuluvat alueet, joissa järjestämisvastuullisia on monta ja hyvinvointialueen perustaminen vaatii paljon töitä, mutta alueen kunnat ovat sitoutuneet valmistelutyöhön ja hankkeet etenevät. Kolmas ryhmä ovat ne alueet, jossa valtionavustushankkeet keskittyvät tarkasti hankesuunnitelman toteutukseen, mutta muilta osin alueellinen valmistelu ei ole käynnistynyt lainkaan eikä näytä käynnistyvänkään ennen lakien voimaan tuloa.    

Alueiden erilaisuus on otettava huomioon toimeenpanoa valmisteltaessa. Kaikkien alueiden on kuitenkin selvittävä voimaanpanolaissa edelletyistä tehtävistä. Tämä tarkoittaa mielestäni erilaisuuden tunnistamista sekä väliaikaishallintojen rahoituksen,  että alueiden tarvitseman muun valmistelutuen näkökulmasta. Sujuvan toimeenpanon varmistamiseksi olemme jo käynnistäneet ministeriöiden yhteisen toimeenpanosuunnitelman valmistelun. Toimeenpanosuunnitelma (tuttavallisemmin TPS) sisältää linjaukset toimeenpanon johtamisesta ja organisoinnista sekä tarvittavista resursseista, tiekartat kansalliselle ja alueelliselle toimeenpanolle, uudistuksen tilannekuvan seurantamallin, riskienhallinnan sekä viestinnän toteutusmallin.

Monella alueella mietitään jo väliaikaishallinnon aikaan siirtymistä ja sen valmistelua. Asiaa koskevia kyselyitä tulee ministeriöön ja kokoamme yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa niihin vastauksia. 

Alueiden rooli on uudistuksessa iso

Myös uudistuksen organisaatiota on ”päivitettävä” vastaamaan toimeenpanon edellytyksiä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että alueiden rooli uudistuksessa kasvaa. Alueellisen valmistelun jaoston tueksi perustetaan alaryhmiä, joihin kutsutaan mukaan osallistujat kaikilta alueilta. Lisäksi erilaisia ministeriöiden ja hyvinvointialueiden yhteisiä verkostoja perustetaan tarpeen mukaan. Viime vaalikaudella hyväksi havaitut toimintamuodot siis jatkuvat.   

Onnistunut toimeenpano edellyttää laajaa osallistumista sekä hyvää yhteistyötä ministeriöiden ja tulevien hyvinvointialueiden välillä. Unohtaa ei kuitenkaan sovi nykyisiä järjestämisvastuullisia kuntia ja kuntayhtymiä. Kaikkien osaamista tarvitaan!


Kari Hakari
osastopäällikkö
sote-uudistuksen virkamiesjohtoryhmän puheenjohtaja