Kehittämispäällikkö Airi Partanen: ”Päihdehoidon saatavuutta on mahdollista parantaa sote-uudistuksessa”
Päihdehoidon asiantuntija, THL:n kehittämispäällikkö Airi Partanen on nähnyt päihdehoidon kaaren usean vuosikymmenen ajalta. Partanen valmistautuu jättämään päivätyönsä ja katsoo luottavaisena tulevaisuuteen: päihdehoidon monipuolista saatavuutta ja hoitoonpääsyä on mahdollista parantaa, kun hyvinvointialueiden toiminta pääsee käyntiin. Siihen tarvitaan kuitenkin päihdetyön osaamisen vahvistamista.
Airi Partanen pitää puheenvuoron 4. huhtikuuta Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kansallisessa verkostopäivässä. Tilaisuuden teemana on päihdepalveluihin pääsyn parantaminen, ja Partasen esityksen aiheena on yhteiskunnan muuttuva työnjako päihdeongelmiin vastaamisessa.
Kentältä projektin kautta kehittäjäksi
Partasen tie sisätauteihin erikoistuneesta sairaanhoitajasta päihdeasioiden asiantuntijaksi alkoi siitä, kun hän pääsi töihin upouudelle HYKSin psykiatrian huumevieroitusklinikalle 1980-luvun puolivälissä.
”Yksikkö oli ensimmäinen laatuaan Suomessa, ja sinne tarvittiin myös tartuntatautien asiantuntijaa. Siitä se lähti. Jatkoin samalla työn ohella opintoja terveydenhuollon maisteriksi.”
HYKSin jälkeen oli vuorossa projektikoordinaattorin tehtävä A-klinikkasäätiössä varhaisvaiheen päihdetyön kehittäjänä. Kun A-klinikkasäätiö käynnisti pilottiluonteisen huumeiden käyttäjille tarkoitetun terveysneuvontapisteen, Partanen oli mukana sen suunnittelussa ja toteuttamisessa.
”Niihin aikoihin alkoi huumeiden käyttäjillä hiv-epidemia. Tein gradun huumeiden käyttäjien terveysneuvonnasta. A-klinikkasäätiöllä on ollut minulle iso merkitys siinä, miten työtäni olen tehnyt”, Partanen summaa.
”Perusta järjestöjen roolin tärkeyden ymmärtämisestä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentajina syntyi jo tuolloin. Sittemmin ymmärrykseni on syventynyt monissa muissa järjestötyöhön liittyvissä hankkeissa tai tehtävissä, kuten sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusasioiden neuvottelukunnan arviointi- ja avustusjaostossa 2017–2021.”
Partasen kädenjäljet näkyvät myös päihteisiin liittyvissä strategioissa.
”Olin mukana laatimassa ensimmäistä kansallista alkoholiohjelmaa 1990-luvulla. Myöhemmin olen osallistunut mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusstrategioiden tekemiseen. Strategioilla on olennainen merkitys ylätason informaatio-ohjauksen välineinä, mutta ne voidaan toteuttaa vain, jos on tarpeeksi resursseja.”
Nykyisen THL:n palveluksessa Partanen on ollut vuosituhannen vaihteesta asti, ensin suunnittelijana Stakesin kansallisessa huumausaineiden seurantakeskuksessa ja sittemmin kehittämispäällikkönä. Työtehtävät ovat pääosin liittyneet päihteiden käytön ja päihdehaittojen vähentämiseen ja päihdepalvelujen kehittämiseen.
Parhaat muistot työuralta liittyvät yhteisöllisyyteen ja yhteistyöhön
Mieluisia muistoja Partasella on paljon, mutta muutamia hän haluaa erityisesti nostaa esiin.
”HYKSin huumevieroitusyksikön rinnalla kehitettiin samanaikaisesti yhteisöllisiä huumehoitoja. Kun tarvittiin eri tyypistä huumehoitoa eri toipumisen vaiheissa, ihmiset voitiin siirtää hoitopaikasta toiseen saattaen vaihtaen. Tuntui, että huumehoidossa oli tuolloin paljon yhteen hiileen puhaltamista, kun oltiin vielä uuden ja kehittyvän työn äärellä.”
Työ on vaatinut myös ennakointia ja omien ajattelumallien ravistelua.
”A-klinikkasäätiön toteuttamassa huumeiden käyttäjille tarkoitetun terveysneuvontapisteen pilotissa työskenteli ammattilaisten lisäksi myös kokemusasiantuntijoita, jotka antoivat palvelulle käyttäjien luottamusta lisäävät kasvot. Se oli myös ammattilaisille haastavaa, kun työkaverina saattoi olla ihminen, jonka oli oppinut tuntemaan hänen ollessaan hoitosuhteessa.”
Partanen toteaa kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämisen jatkuneen sittemmin monissa mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishankkeissa.
”Kokemusasiantuntijatoiminta on muotoutunut osaksi päihde- ja riippuvuustyötä. Päihdetyön vertaistoimintaa on toki ollut jo paljon pidempään mm. AA- ja NA-ryhmien tai A-kiltatoiminnan muodossa.”
Merkittävistä sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolisista yhteistyökumppaneista Partanen mainitsee poliisin.
”Terveysneuvontapisteitä perustettaessa poliisin rooli oli todella tärkeä. Jos poliisi piti ajatusta hyvänä, toiminta lähti käyntiin. Toinen menestyksekäs yhteinen projekti oli työryhmä, jossa kehitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon ja poliisin keskinäistä työnjakoa päihtyneiden kuljetuksessa, kohtelussa ja hoidossa, esimerkkinä päihtyneiden säilöönoton sijaan selviämishoidon kehittäminen. Työryhmässä näki poliisin toiminnan humaaniuden.”
Yhteiskunnan suhtautuminen päihteisiin on kehittynyt
Päihdelainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan. Partanen toteaa tyytyväisenä, että uudistumisen myötä päihdehoidosta tulee nykyistä selkeämmin osa perustason palveluja.
”Nykyinen päihdehuoltolaki tuli voimaan vuonna 1987, kun aloitin työuraani. Se on erityislaki, joka on tukenut asiakkaan oikeutta palveluihin, mutta sen luonne on ollut puitelakityyppinen. Se ei säätele hoidon toteuttamista yksityiskohtaisesti, mutta se on kuitenkin pitänyt sisällään periaatteita, jotka sopivat sovellettaviksi myös tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa. Näitä periaatteita ovat muun muassa päihdepalvelujen helppo tavoitettavuus, joustavuus ja monipuolisuus.”
Päihdepolitiikan vaiheissa on ollut paljon kieltoja ja rajoituksia.
”Päihteiden käyttöä pidettiin viime vuosisadan alkupuolella syntinä ja vitsauksena, jota koetettiin kahlita esimerkiksi kieltolain tai irtolaislain tapaisella ohjauksella. Vasta 1950–1960-luvuilla päihteiden käyttö alettiin nähdä sosiaalipsykiatrisena ilmiönä. Niihin aikoihin perustettiin A-klinikkasäätiö ja painotus siirtyi avohoitoon. Suomalaisen päihdehuollon rakentuminen alkoi silloin.”
Vihdoin 2000-luvulla on keskitytty haittoja vähentävien palvelujen kehittämiseen.
Partanen näkee sote-uudistuksessa mahdollisuuden päihdehoidon aseman vahvistamiseen.
”Päihdepalvelut on järjestetty eri puolella Suomea vaihtelevasti. Hyvinvointialueiden myötä palveluja voidaan monipuolistaa ja yhdenmukaistaa.”
Airi Partasen kuva: Jukka Mäki
********
Päihdepalvelujen verkostopäivä 4.4. klo 12 - 16 webinaarina
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kansallinen verkostopäivä on 4.4. klo 12.00 – 16.00, teemana päihdepalveluihin pääsyn parantaminen.
Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu (linkki tapahtumakalenteriin).