Kivun Kera -hoitomalli siirtää kivun hoidon painopisteen perusterveydenhuoltoon

Sosiaali- ja terveysministeriö
21.6.2021 13.52

Kysyin muutama vuosi sitten kipulääketieteen professorilta Eija Kalsolta neuvoa, mistä perusterveydenhuollon kivun hoidon kehittäminen kannattaisi aloittaa. Olin Keravan kaupungin noviisi terveyspalvelujen johtaja ja aavistelin, että kipupotilaamme eivät saa niitä näyttöön perustuvia hoitoja, joihin heillä on oikeus.

Tapaaminen kipuklinikalla järjestyi nopeasti ja sain ennakkolukemistoksi suomalaisen asiantuntijaryhmän laatiman kivunhoidon toimintasuunnitelman.

Toimintasuunnitelmassa perusterveydenhuollon tilanne kiteytetään hätkähdyttävästi: kroonisen kivun hoitoa ei ole järjestetty perusterveydenhuollossa juuri lainkaan. Ongelman mittasuhdetta kuvastaa se, että joka viides työikäinen suomalainen kärsii kroonisesta kivusta ja 40 % käynneistä terveyskeskuslääkärin vastaanotolla tehdään kivun vuoksi. Espoon kaupungissa tehdyn selvityksen mukaan merkittävä osa paljon palveluita tarvitsevista potilaista kärsii kroonisesta kivusta. Kipu on tärkeimpiä elämänlaatuun, toimintakykyyn ja koettuun terveyteen vaikuttavia tekijöitä kaikissa ikäryhmissä.

Kivun hoidon kehittäminen Keravalla oli hautautua monien kiireiden keskellä, kunnes saimme terveyskeskukseen kivun hoitoon perehtyneen erikoistuvan lääkärin. Hänen johdollaan syntyi visio Kivun Kera -hoitomallista. Henkilökunta innostui kivun hoidon kehittämisestä, ja ammattiryhmät saatiin saman pöydän ääreen. HYKS Kipuklinikka tarjosi korkeatasoista asiantuntemusta kehittämisen tueksi. 

Kivun Kera -hoitomallissa kroonisesta kivusta kärsivälle potilaalle tarjotaan kuuden kuukauden mittainen interventio, joka sisältää 12 vastaanottokäyntiä kipuhoitajan, yleislääkärin, fysioterapeutin ja psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotoille. Tiimiin kuuluvat lisäksi sosiaaliohjaaja ja toimintaterapeutti, jotka tapaavat potilaan tarpeen mukaan. Hoitomallin tavoitteena on parantaa potilaiden mahdollisuutta saada suositusten mukaista moniammatillista kivunhoitoa. Erityisesti lääkkeettömien menetelmien käyttöä halutaan lisätä. Eri luukuilla asioivat potilaat pyritään juurruttamaan pysyvään hoitosuhteeseen terveyskeskukseen siten, että hoitava tiimi tuntee potilaan ja toisinpäin.

Hoitomallissa olevia potilaita arvioidaan useilla elämänlaatua, psykologisia tekijöitä, kipuongelmaa ja terveydentilaa kartoittavilla kyselyillä ennen hoitojakson alkua, sen päätyttyä ja puoli vuotta hoitojakson päättymisen jälkeen. Alustavien tulosten perusteella Kivun Kera -hoitomalliin ohjautuneiden perusterveydenhuollon kipupotilaiden elämänlaatu ja psykologiset voimavarat ovat heikot. 

Potilaiden kivun- ja elämänhallinnallisten taitojen parantamiseksi ja psykososiaalisen kuntoutuksen toteuttamiseksi hoitotiimiä haluttiin vahvistaa kipuun erikoistuneen psykologin osaamisella. Saimme HYKS Kipuklinikasta psykologin jalkautumaan terveyskeskukseen. Psykologi on paitsi kouluttanut henkilökuntaa, myös osallistunut potilaiden hoitoon pääsääntöisesti yhteisvastaanottojen kautta. 

Terveyskeskuksen hoitotiimillä on mahdollisuus konsultoida myös laajemmin HYKS Kipuklinikan erikoisosaajia. Kuukausittaisissa kokouksissa, joihin osallistuu kipuklinikan erikoislääkäri, suunnitellaan potilaiden hoitoa, mietitään yhdessä erikoissairaanhoidon arvioon lähettämistä, tuetaan kipuklinikalta terveyskeskukseen hoitoon siirtyvien potilaiden jatkohoitoa ja käydään läpi kroonisen kivun hoitoon liittyviä yleisiä periaatteita.

Kipupotilaiden parempi hoito perustasolla todennäköisesti vähentää hoidon tarvetta erikoissairaanhoidossa

Kroonisen kivun hoito ei toteudu perusterveydenhuollossa suositusten mukaisesti. Erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä ylittää tarjonnan. Kivun Kera on esimerkki strukturoidusta hoitomallista, joka siirtää kivun hoidon painopisteen perusterveydenhuoltoon. Kipupotilaiden parempi hoito perustasolla todennäköisesti vähentää hoidon tarvetta erikoissairaanhoidossa ja epätarkoituksenmukaista palveluiden käyttöä perusterveydenhuollossa. Perusterveydenhuollon osaamistason nousu ja paremmat edellytykset hoitaa kipua todennäköisesti parantavat henkilöstön jaksamista ja työtyytyväisyyttä.

Lähtötilanne Keravan terveyskeskuksessa ei ollut sen parempi kuin muuallakaan. Parin vuoden kehittämistyön jälkeen Kivun Kera -hoitomalli on vakiintunut osaksi terveyskeskuksen arkea. Emme keksineet varsinaisesti mitään uutta, vaan veimme käytäntöön asiantuntijaryhmän suosituksia.

Kolme tärkeää havaintoa:

  1. terveyskeskuksessa on riittävästi moniammatillista osaamista, jonka varaan voi rakentaa kipupotilaan hoitomallin
  2. kroonisen kivun hoitomalli kannattaa suunnitella yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa
  3. perusterveydenhuollon arjessa on mahdollista ottaa käyttöön PROM-mittareita, mikä on vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon edellytys.

Tulevat hoitomallit kykenevät toivottavasti entistäkin varhaisempaan puuttumiseen siten, että potilaita ja yhteiskuntaa rasittavien kipuongelmien kehittyminen voidaan estää. 

Markus Paananen
terveyspalvelujen johtaja, Espoon kaupunki (1.8. alkaen)

Suomalaisen asiantuntijaryhmän laatiman kivunhoidon toimintasuunnitelma