Hyppää sisältöön

Meidän, teidän vai kaikkien sote-uudistus?

Sosiaali- ja terveysministeriö
31.3.2021 8.19
Kolumni

Valmistelussa olevalla sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksella on toteutuessaan suuri vaikutus paikallisen ja alueellisen tason toimintaan. Hyvinvointialueiden perustaminen muuttaa kuntien roolia ja tehtäväkenttää. Uudistamistyössä on tärkeää huomioida kuntien ja alueiden keskinäinen erilaisuus. Hyviä tuloksia voidaan saada aikaan monin eri tavoin.

Julkista hallintoa on pyritty viime vuosikymmeninä uudistamaan aktiivisesti rakenteellisilla uudistustuksilla. Osa on kansallisesti johdettuja laajoja reformeja, osa paikallisesti syntyviä ja toteutettavia uudistusprosesseja. Rakenteellisia reformeja tarvitaan, ja ne luovat perustan julkisen sektorin uudistumiselle.

Uskallan kuitenkin väittää, että rakenteiden muuttaminen ei aidon uudistumisen toteutumiseksi riitä. Avainasia on toimintakulttuurin uudistaminen. Tehdään asiat uudella tavalla oli rakenne mikä hyvänsä. 

Tutkimusten mukaan uudistumisessa olennaista on paikallisista lähtökohdista ja alueiden erityispiirteistä rakentuva uudistamistyö eli aidosti aluelähtöinen kehittäminen. Keskiössä ovat alueen toimijat ja toimijoiden välinen yhteistyö. On tärkeää hyödyntää paikallistason viranhaltijoiden, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden lisäksi myös asukkaiden, järjestöjen ja yritysten asiantuntijuutta. Se edellyttää uudenlaista osaamista johtajilta ja uudistamisprosessien vetäjiltä.  

Kun uudistamisprosessi on aidosti yhteinen, eri tahot ovat mukana ideointi- ja valmisteluvaiheista käytännön toteutukseen ja arviointiin. Uudet toimintatavat rakentuvat yhteisen työskentelyn tuloksena näkökulmien ja asiantuntijuuden yhdistyessä. Innovaatiot syntyvät usein juuri toimintojen yhdyspinnoilla. Tämän olen nähnyt useissa työpajoissa, joissa olen ollut pohtimassa yhteistä teemaa eri alojen asiantuntijoiden kanssa. 

Tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uusia ratkaisuja

Uudistumisen onnistumisen kannalta keskeistä on asiantuntijoiden kyky tunnistaa erilaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia ja löytää ratkaisuja syntyviin ongelmiin. Tärkeää on myös kyky kyseenalaistaa totutut toimintatavat ja luoda tilanteita, joissa uskalletaan kokeilla uutta.

Julkisella sektorilla on perinteisesti hyödynnetty hallinnon sisäistä asiantuntijuutta. Yhteistyötä eri sektorien toimijoiden kanssa tehdään tänä päivänä aiempaa enemmän, mutta yhteistyö organisoituu edelleen usein kuulemisina, lausuntopyyntöinä ja palautekyselyinä. Paikka yhteistyölle löytyy turhan usein vasta siinä vaiheessa, kun valmistelu on jo pitkällä.  Puheissa termi on osallistaminen ja muiden mukaan ottaminen ”meidän” kehittämiseen.

Julkisella sektorilla tarvitaan rakenteita ja toimintatapoja, jotka mahdollistavat eri toimijoiden välisen vuorovaikutuksen. Lisäksi tarvitaan uudenlaista dialogista toimintakulttuuria, jossa kehittämisessä mukana ovat viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden lisäksi muun muassa asukkaat, yrittäjät, järjestöjen työntekijät ja vapaaehtoiset. Dialogisuus näkyy tasavertaisena keskusteluna: pelkän kuulemisen sijaan eri näkökulmien kuunteluna, haluna ja tavoitteena ymmärtää erilaisia ajattelutapoja. Ratkaisuja haetaan yhdessä.  

Maakunnan yhteinen sote-palvelustrategia

 Rakennamme parhaillaan pohjaa Pohjois-Pohjanmaan yhteiselle sosiaali- ja terveyspalvelujen strategialle. Tämä sote-palvelustrategiatyö on osa kansallista sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamishanketta. Maakunnassamme se kuuluu POPsote-hankekokonaisuuteen. Toimintaperiaatteemme mukaan sote-palvelustrategia rakennetaan laajalla kumppanuudella. Strategian lähtökohtana on ihmislähtöisyys, asukkaiden tarpeet ja alueellisten erityispiirteiden huomiointi.

Olemme valmistelleet sote-palvelustrategiaa maakunnan eri alueilla yhdessä eri toimijoiden kanssa. Olemme tavanneet kuntien nuorisovaltuustojen nuoria, vanhus- ja vammaisneuvostojen jäseniä, kuntien ja kuntayhtymien toimielimiä ja johtoryhmiä. Olemme järjestäneet työpajoja järjestöille. Olemme perustaneet yrittäjien sparrausverkoston ja käyneet keskustelua henkilöstöjärjestöjen kanssa. Lisäksi olemme toteuttaneet ja toteutamme kyselyjä kumppaneille, asukkaille ja henkilöstölle. Yhteistyö kehittyy koko ajan esille tulevien ideoiden ja tarpeiden mukaisesti.

Kevään päättyessä meillä on laaja aineisto, joka kertoo asukkaiden tarpeista, maakunnan eri alueiden erityispiirteistä ja kumppanien näkemyksistä. Aineisto – siis eri toimijoiden vaikuttava osallisuus – luo pohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteiden määrittelylle Pohjois-Pohjanmaalla.

Liisa Jurmu, osallisuusasiantuntija
POPsote-palvelustrategiahanke, Oulunkaaren kuntayhtymä