Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen oli vuoden 2022 painopiste – eikä lainkaan syyttä

sosiaali- ja terveysministeriö

25.11.2022 12.02

Kolumni

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman yksi tämän vuoden painopisteistä oli mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen. Nyt on hyvä hetki arvioida, mitä yhdessä saimme aikaan.

Vaikka monesta suunnasta kuuluu huolestuttavia tietoja suomalaisten mielenterveydestä, voisimme kuitenkin kääntää ajatuksiamme valoisampaan suuntaan.

Onhan paljon positiivistakin meneillään: itsemurhakuolleisuus on 1990-luvusta puolittunut, mielen hyvinvointia ja ongelmien ehkäisemistä tuetaan monin tavoin ja uusia tapoja auttaa on paljon. Myös järjestöillä on vahva rooli mielenterveyden tukemisessa.

Mielenterveydestä ja päihdehäiriöistä myös puhutaan paljon. Monet julkisuuden henkilötkin ovat tulleet kasvoillaan kertomaan oman toipumistarinansa, joten olisiko myös asiaan liittyvä stigma vähentynyt?

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa konkretisoituvat myös mielenterveys- ja päihdestrategian painopisteet ja suuntaviivat. Tavoitteena on yhteiskehittäminen, jossa eri ammattilaisten keskustelu, osaaminen ja toiminta tuottavat yhdessä ihmisille parempia palveluja.

Kulkeeko kehittämisen pyörä sähköllä vai lihasvoimalla?

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma kasvoi vuoden mittaan tapahtumatehtaaksi. Olemme kuulleet useita epäilyksiä tekemästämme työstä, mutta toisaalta meitä on kannustettu. Olemme saaneet vahvan signaalin siitä, että yhteisiä foorumeja tarvitaan.

Yksi päätehtävistämme on ollut välittää tietoa ja tukea kehittäjien verkostoitumista ja asiantuntijoiden osaamisen koordinointia.

Usein kehittämisessä käytetään vertausta siitä, ettei pyörää kannata keksiä uudelleen, vaan pitää hyödyntää aiempaa tutkimusta ja vaikuttavaksi todettuja toimintamalleja.

Mutta tiedämmekö, minkämerkkinen pyörä on paras? Sähköavusteinen vai lihasvoimalla toimiva? Ovatko jarrut kunnossa ja tietääkö kuski, milloin edessä on jarruttamista vaativa monttu? Entä toimivatko valot ja onko ne kohdennettu oikein? Saako apupyörät tarvittaessa käyttöön? Entäs ovatko pyöräreitit hyvin merkittyjä ja turvallisia ja mielellään maisematkin ympärillä kauniita?

Listaa voi jatkaa melkein loputtomiin, mutta metafora toimii myös mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämistä arvioidessa. Kehittäminen on valintoja täynnä, mutta niin on kehittämisen tukikin. Me valitsimme kolme kokonaisuutta:

tuki alueellisille kehittäjäverkostoille
LAPE-muutosohjelman painotus mielenterveys- ja päihdepalveluiden teemoihin ja
tiedonhallinnan kehittäminen.

Toimintalukumme vuodesta 2022 ovat vaikuttavia:

4 kansallista verkostopäivää
16 yhteistyöaluetilaisuutta ja
7 psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton ja juurruttamisen tilaisuutta.

Ja tietenkin paljon muita tilaisuuksia, joihin on yhteensä osallistunut tuhatmäärin ihmisiä.

Tilaisuutemme yhdistivät teorian, käytännön ja tarinat

Olemme tapaamisissamme tavoitelleet teorian ja käytännön vuoropuhelua, koska sitä ovat alueelliset kehittäjät toivoneet.

Olemme kurkistaneet tulevien hyvinvointialueiden arkeen, tutkijoiden aineistoihin, asiakasnäkökulmiin, monialaisiin työmenetelmiin, eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja integraatiopyrkimyksiin sekä digitaalisten innovaatioiden maailmaan.

Tarinoissa olemme kuulleet sekä mielenterveys- että päihdetyön näkökulmia, eri-ikäisten tuen, hoitamisen ja johtamisen haasteita, mutta ennen kaikkea useita alueiden hyviä käytäntöjä ja pitkäjänteistä kehittämistyötä.

Tulevat hyvinvointialueet ovat kehittämisessään eri vaiheissa. Miten siis tukea kaikkia, minkälainen lentokorkeus tulisi valita?

Olemme edenneet geneeristen teemojen kautta kohti kaikkia yhdistävää teemakohtaista kehittämistä. Se toteutuu konkreettisesti mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäjäverkostossa.

Ja sitten vain pyörät pyörimään perustyössä

Mutta miten tämä jatkuu: miten hankkeissa kehitettyjä toimintamalleja saadaan pysyvästi osaksi perustyötä?

Uudet mallit pitää juurruttaa. Siihen tarvitaan tiivistä yhteistyötä yli ammattialarajojen ja johdon tuella. Puhutaan kulttuurin muutoksesta, joka tunnetusti on hidasta. Suuri riski on siinä, että palataan entisiin toimintamalleihin.

Kehittämisessä on hyvää pöhinää, mutta ennen kaikkea kyse on ihmisten kanssa yhdessä tekemisestä.

Onkin ollut ilo luotsata kansallista kehittämistä. Olemme laittaneet täydellä sydämellä kaikki osaamisemme likoon, kuunnelleet nöyränä saatua palautetta ja nyt kumarrammekin kiitollisina tästä mahdollisuudesta oppia ja kulkea rinnallanne.

Laskemme esiripun väliajan merkiksi ja siirrymme kohti seuraavaa näytöstä. Meillä on vahva usko siihen, että mielenterveys- ja päihdepalvelut paranevat kehittämistyön tukemana.

Anu Vähäniemi
projektipäällikkö, mielenterveys- ja päihdepalvelujen kansallisen kehittämisen koordinointi