Mielenterveys on yhteinen pääomamme

Sosiaali- ja terveysministeriö
10.8.2021 14.03
Ylilääkäri Outi Linnaranta.

Mielen hyvinvointi on keskeinen niin yksilöille, yhteisöille kuin yhteiskunnalle. Se on yhteistä pääomaa, johon kannattaa investoida. Tällä hallituskaudella mielenterveyteen on panostettu historiallisen paljon.

Varhaiskasvatuksesta ikäihmisten palveluihin vahvistetaan niitä yksilön ja yhteisön voimavaroja, jotka auttavat rakentamaan toimivaa arkea ja löytämään ratkaisuja elämän kriisitilanteissa ja vastoinkäymisissä. Haluamme saada päättäjät ja ammattilaiset kautta maan tunnistamaan, missä heillä on mahdollisuus toimillaan vaikuttaa mielen hyvinvointiin tai ehkäistä ongelmia, kun riski havaitaan. 

Palveluiden vaikuttavuutta lisätään panostamalla niihin hoitomuotoihin ja toimintamalleihin, joiden tiedetään auttavan. Lyhyt interventio riittää avuksi useimmille, kun se tarjotaan nopeasti. Vastaavasti erikoistuneiden palveluiden resurssit riittävät vakavammin sairastuneille. 

Mielenterveysosaamista on vahvistettu kaikissa ikäryhmissä 

Nuorten auttamiseksi arjessa on jokaisella tulevalla hyvinvointialueella koulutettu vuodessa yhteensä satoja osaajia interventioihin. Nämä osaajat voivat tarjota apua nopeasti nuorten yleisimpiin mielenterveysongelmiin eli masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Apu tarjotaan yleensä koulussa. Myös muiden ikäryhmien interventioihin panostetaan lisääntyvästi. Koulutuksen lisäksi käyttöönoton ja juurruttamisen onnistuminen halutaan varmistaa valtakunnallisilla tukitoimilla. 

Mielenterveyden edistämisen ja ongelmien tunnistamisen osaamista on kunnissa myös lisätty kautta maan. Yhteensä 15 mielenterveysosaamista lisäävää hanketta kattaa melkein koko Suomen. Huomiota kiinnitetään muun muassa nuoriin, mielenterveysongelmista kärsiviin perheisiin, ikääntyviin, omaishoitajiin ja maahanmuuttajiin. 

Palveluja kehitetään alueellisesti peruspalveluiden ja järjestöjen yhteistyönä. Potilaiden ja perheenjäsenten osallisuutta palveluiden kehittämiseen lisätään. Hankkeet huomioivat myös pandemian aikana lisääntyneen digitaalisten tuki- ja hoitomuotojen tarpeen. 

Hankkeet vahvistavat yhteisöllisyyttä 

Itsemurhien määrä on pandemian aikana onneksi vähentynyt. Viidessä hankkeessa panostetaan erityisesti itsemurhien ehkäisyyn. Ne keskittyvät alueisiin ja väestöryhmiin, joissa itsetuhoisuus on edelleen muuta maata ja väestöä yleisempää. 

Hankkeet torjuvat yksinäisyyttä ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Ne lisäävät vapaaehtoistukea sekä järjestöjen roolia sosiaali- ja terveyspalvelujen ja vanhuspalvelujen tukena. Apua tarvitsevia rohkaistaan hakemaan apua, läheisiä rohkaistaan ottamaan huolensa esille, ja tietoisuutta auttavista palveluista lisätään. Palveluissa otetaan käyttöön näyttöön perustuvia menetelmiä auttaa itsemurhariskissä olevia ja itsemurhan tehneiden omaisia. 

Suomeen on tuotu myös muualla erittäin tehokkaaksi osoitettu toimintamalli, jossa aktiivisesti tuetaan psykiatrisesti sairastuneita ihmisiä työllistymään. Näitä hankkeita on viisi, ja ne ulottuvat Helsingistä Lappiin. Mielenterveyden ongelmista on tullut suurin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Nyt tunnistetaan osatyökykyisen työpanoksen tärkeys. Kuntoutumiselle työ voi olla keskeinen tekijä.  

Uskon että kun kymmenen vuoden päästä katsomme taakse päin, tämä aika näyttäytyy käänteentekevänä. Tunnistimme mielen hyvinvoinnille tärkeät tekijät, aloimme avoimemmin puhua jaksamisesta, yhteisöjen hyvinvointia tukeva rooli vahvistui, investoimme mielen hyvinvointiin. Se on kaikkien yhteistä pääomaa. 

Outi Linnaranta 
ylilääkäri, THL

Lue lisää THL:n sivuilta