Miten tehdä näkymätön näkyväksi? Menetelmät ja kirjaaminen tukevat perustason mielenterveystyötä 

Sosiaali- ja terveysministeriö
27.9.2021 12.40
Ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola

Perustason mielenterveystyö tuntuu olevan vaikeammin tunnistettavissa ja löydettävissä kuin syysmetsän kantarellit. Kuten sieniä voi etsiä vääränlaisesta maastosta, voi perustason mielenterveystyötä etsiä diagnoosirekistereistä. Saalista ei juurikaan kerry. Sienimetsällä voi helposti myös katsoa liian kauas tai jopa huomaamattaan talloa satoa.

Opiskeluhuoltopalveluissa tehdään valtavasti mielenterveyden edistämiseen ja tukemiseen, aika usein ongelmien hoitamiseenkin liittyvää työtä. Opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisille tehty tiedonkeruu paljastaa, että pelkästään mielenterveysongelmien hoitoon ja siihen liittyvään yhteistyöhön käytetään iso osa työajasta. 

Lain mukaan perusopetuksen opiskeluhuoltopalvelujen työ on luonteeltaan ehkäisevää. Tämä on johtanut siihen, että myös mielenterveysongelmien hoitoa nimitetään yleisesti ehkäiseväksi työksi. 

Kirjaamistapa on sovitettava työhön – ei päinvastoin

Kuraattorit ja psykologit ilmoittavat käyttävänsä oppilaiden mielenterveysongelmien hoitamiseen ja yhteistyöhön keskimäärin puolet asiakastyöajastaan. Vaikka heiltä ei rekistereihin kerry diagnooseja tai toimenpidekoodeja, tämä volyymiltaan valtava työ on huomioitava, kun tarkastellaan perustason mielenterveystyötä. 

Psykiatristen käyntisyiden tai diagnoosinumeroiden käyttö ei ole ollut yleistä terveydenhoitajilla ja lääkäreilläkään.  Sairauksien hoito ei lainsäädännössä sisälly kouluterveydenhuollon tehtäviin, ainoastaan erityisen tuen tarjoaminen ja järjestäminen. Alueellisissa hoitoketjuissa monia sairauksia edellytetään kuitenkin seurattavan ja hoidettavan kouluterveydenhuollon toimesta. Epäselvyydet tehtävissä johtavat epätarkkaan kirjaamiseen.

Diagnoosi kirjataan kouluterveydenhuollon käynnillä todennäköisimmin silloin, kun tehdään lähete erikoissairaanhoitoon tai kun oppilaalle on juuri asetettu diagnoosi erikoissairaanhoidossa. Tilastoista perustason mielenterveystyötä etsiville tutkijoille tämä näyttäytyy yhtenä irrallisena mielenterveyskäyntinä ja perustason hoitosuhteet tulkitaan lyhyiksi ja puutteellisiksi. Näkymättä jäävät oppilaan viikoittaiset terveydenhoitaja- tai kuraattorikäynnit, psykologin arvio ja lääkärin seuranta, jotka ovat jatkuneet kenties koko lukuvuoden. 

Ehkäisevää työtä on koodein kirjattu vielä vähemmän. Kaikki oppilaiden hyvinvointia tukeva työ koulussa on mielenterveysongelmien ehkäisyä. Esimerkiksi kiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen, hyvästä ravitsemuksesta ja riittävästä liikunnasta huolehtiminen sekä sopiva opetus ovat tärkeitä pilareita mielen hyvinvoinnille. 

Terveystarkastuksissa arvioidaan psykososiaalista hyvinvointia. Lisäkäyntejä tarjotaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tukea ja monialaista yhteistyötä käynnistetään tavallisimmin juuri mielenterveysongelmissa.  Tästäkin sieniryppäästä päätyy rekisteritutkijan koriin vain hitunen tai ei mitään.

Menetelmät tukevat sekä ammattilaista että asiakasta

Opiskeluhuoltopalveluihin ollaan jalkauttamassa tavallisimpiin mielenterveyspulmiin sopivia hoitointerventioita, esim. Interpersonaalinen ohjanta (IPC) ja CoolKids. Nämä mahdollistavat entistä paremman avun ja hoidon tarjoamisen perustasolla. 

Tehon ja vaikuttavuuden lisäksi menetelmät tuovat struktuuria ammattilaisen työhön ja auttavat häntä tarkastelemaan oppilaan tilannetta objektiivisemmin. Oppilaille ja perheille menetelmät taas selkeyttävät tapaamisten ja työskentelytavan rakennetta eli sitä, minkälaista hoitoa oppilas pulmaansa saa. Menetelmät ja niiden asianmukainen kirjaaminen tuovat perustason mielenterveystyön näkyväksi -yhden sieniryppään poimittavaksi.

Kirjaamisessa on kehitettävää

Mielenterveystyö perustasolla on erilaista kuin erikoissairaanhoidossa. Työn kirjaaminen tai mittaaminen ei voi tapahtua samalla logiikalla. Diagnoosinumerot ovat toki lääkäreille yhteisiä, mutta perustasolla työtä tekevät monet eri ammattilaiset ja diagnoosin asettaminen ei koskaan ole tuen aloittamisen edellytys. 

Kirjaamiskulttuuria on kuitenkin syytä kohentaa. Sujuvimmin se tapahtuu laatimalla perustasolle sopivia koodeja ja kirjaamistapoja, myös kuraattori- ja psykologityöhön. Käyttökelpoiseen kirjaamislogiikkaan voidaan päästä vain kehittämällä sitä yhdessä perustason toimijoiden kanssa lähtökohtana heidän työnsä. Perustason toimijat itsekin haluavat tietoa tehdystä mielenterveystyöstä – johtajista, päättäjistä ja kehittäjistä puhumattakaan.

Mielenterveystyö näkyväksi

Pysyisikö mielenterveystyön sato paremmin myös perustason omassa korissa, jos yhtenäiset työmenetelmät ja kirjaamiskäytännöt olisivat systemaattisemmin käytössä? Vaiva kannattaisi nähdä ensisijaisesti asiakkaan, ei pelkästään rekisteritutkijoiden tai erikoissairaanhoidon tarpeiden vuoksi. 

Vaikuttavien menetelmien käyttö nopeuttaa avun saantia. Kirjauksista kertyvä tieto nostaa esiin tehdyn työn ja myös palvelujen puutteet ja kehittämistarpeet. Loppuhyödyn saa siis asiakas. Ja lisäbonuksena saisimme lopultakin taklatuksi toistuvat kommentit siitä, kuinka perustasolla ei lainkaan hoideta mielenterveysongelmia.   

Marke Hietanen-Peltola
ylilääkäri THL
_______________________

THL-tapahtumakalenteri
Nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton kansallinen verkostopäivä 6.10.21 

Julkari
Tiedä ja toimi -kortti