Muutoksen johtaminen teemana Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman verkostopäivässä
Verkostopäivä 22.9. keräsi suuren joukon hanketoimijoita pohtimaan muutoksen johtamista. Kuulimme puheenvuoroja sekä käytännön kehittäjiltä, muutosta johtavilta että yliopistomaailmasta. Samat teemat nousivat monessa puheenvuorossa: tiedolla johtaminen, merkityksellisyyden kokeminen, sitoutuminen ja hyvä viestintä.
Päivän avasi THL:n ylilääkäri Tuula Heinänen. Hän kuvasi alueiden kehittämistyötä, josta on jo hyviä tuloksia. Lähtökohtana työssä on ollut arvon tuottaminen asiakkaalle. Eikä muutos ole aina vaatinut lisäresursseja, vain uudenlaista tapaa ajatella.
Ideoista tuloksiin – esimerkkejä alueita
Keusoten asiakasohjauksen päällikkö Leena Säkäjärvi aloitti päivän esittelemällä asiakasohjauksen mallia. Kuuden kunnan ja 200.000 asukkaan palvelut oli järjestetty eri tavoin, ja yhteydenottokanavat olivat pirstaleiset. Kehitystyö alkoi neuvontapalvelujen yhtenäistämisestä.
Asiakkaan yhteydenottokanavia ovat verkkoasiointi, jonka yhteydessä on chat, puhelin, sähköposti. Lähtökohta uudistamisessa oli ikäryhmäperusteinen. Pilottihanke käynnistyi vuoden alussa, ja noin puolet asiakkaista on saanut avun ensikontaktilla neuvonnan ja ohjauksen avulla.
Neuvolan chat-palvelusta Janakkalassa kertoi terveydenhoitajien palveluvastaava Emilia Jantunen. Uudesta palvelusta tiedotettiin laajasti neuvolassa, paikallislehdissä, verkkosivuilla ja somessa. Nyt chat on korvannut n 20 % puhelimitse tapahtuvista yhteydenotoista ja palaute on ollut positiivista. Tunnistautumisen jälkeen yksilöllinen etäohjaus on helppoa – kameralla voi näyttää vaikkapa pienokaisen ihottumaa tai rokkotautia.
Urjalassa tilanne syksyllä 2020 oli vaikea: terveyskeskuksen jonossa oli satoja asiakkaita, lääkärinvirkoja oli täyttämättä ja uusi hyvinvointikeskus rakenteilla.
- Henkilöstö sai vapaat kädet, ainoana ohjeena oli toimia lain rajoissa. Tarkan nykytilan kartoituksen jälkeen muutosta tehtiin työn ohessa, ja pilotin kestoksi sovittiin yhdeksän viikkoa, ylilääkäri Tiina Määttä kertoi.
Keskitetty ajanvaraus purettiin ja tuttu hoitaja vastasi puhelimeen. Hoitajien työnkuvaa selkiytettiin ja yksi lääkäri irrotettiin konsulttilääkäriksi, vaikka resurssi olikin niukka. Iltapäivälle jätettiin tyhjiä aikoja vastaanottoa tarvitseville.
Urjalan tulokset ovat huikeat: T3-aika on painunut välillä jopa alle seitsemän vuorokauden, kun se aiemmin oli yli 42 vuorokautta eli käytännössä aikoja voinut antaa. Hoito alkaa ensimmäisellä kontaktilla, ja parhaimmillaan asiakas asioi vain yhden ammattilaisen kanssa. Päivystykseen ei enää tulla kiireettömissä asioissa. Henkilöstö on sitoutunut ”omaan malliin” ja sen kehittämiseen. Asiakkaat ovat tyytyväisiä.
Kommenttipuheenvuorossaan valmentaja Ria Parppei avasi onnistuneen muutoksen avaimia. Motivaation lisäksi tarvitaan tavoitteen hallintaa, itseluottamusta ja toimenpanon taitoa. Jos muutos ei etene, tavoitteen merkityksellisyyttä ja uskoa vaikutusmahdollisuuksiin kannattaa vahvistaa. Ria Parppei painotti myös mittareiden tärkeyttä: mikäli ne puuttuvat, ei suunnasta voi olla varmuutta
Muutosjohtaminen julkisella sektorilla
- Muutos on valtava alueilla, joilla kuntapohjaisuus on voimissaan. Nyt kuitenkin on kirkas peruste muutokseen – sote-lait on hyväksytty eduskunnassa. Valmistelua tehdään todella niukoin resurssein ja rimaa hipoen mennään eikä aina edes ylittäen, Turun kaupungin muutosjohtaja Antti Parpo kuvasi tilannetta.
Antti Parpo toivoo kunnan näkökulmasta hyvinvointialueen mallin mukaisia kehittämisehdotuksia. Johdon ei ole mahdollista osallistua palvelutuotannon kehittämiseen, sillä aika menee johtamisjärjestelmän valmistelemiseen. Perinteisistä johtamisopeista ei myöskään ole nyt hyötyä, vaan nyt opit on haettava kriisijohtamisen ja muutosjohtamisen välistä.
Hallintotieteen professori Petri Virtanen puhui muutosjohtamisen malleista. Top down -ajattelu ei ole tätä päivää, vaan on johdettava keskeltä. Hän toi myös esiin substanssiosaamisen rajallisuuden – sote-kenttä on niin laaja, ettei sitä voi kokonaisuudessaan hallita.
Moniammatillisen työn johtaminen ja esihenkilötyö
Eksoten palvelupäälliköt Satu Simolin ja Hanna Turunen kävivät läpi lähtökohtia moniammatillisen työn johtamiselle. Niitä ovat yhteistyö, vuorovaikutus, osaamisen kartoitus ja tiedonjakaminen. Esteinä tunnistettiin muun muassa vanhat roolijaot, ammattiryhmien tiukat tehtävärajat ja kehittämisen hitaus.
Toimivassa moniammatillisessa yhteistyössä korostuvat asiakaslähtöisyys, tietotaidon kokoaminen yhteen, rajojen ylittäminen ja verkostojen huomioiminen.
Yliopistotutkija Anneli Hujala puhui yhteensovittavasta johtamisesta, jota tarvitaan kaikilla tasoilla. Päivä päättyi palvelujärjestelmäkehittämisen erityisasiantuntija Anne Määtän kommenttipuheenvuoroon, jossa hän nosti esiin palvelujen organisoimisen ja toteutuksen merkityksen toimeenpanon onnistumisessa.
Innokylä.fi
Verkostopäivän esitykset