Hyppää sisältöön

Muutospuheesta johtamistyöhön

Sosiaali- ja terveysministeriö
1.11.2021 10.18
Kolumni

Muutoksesta ja sen johtamisesta on monen mielestä puhuttu jo liikaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyen. Itse ajattelen, että johtamispuhetta ei ole koskaan liikaa, mutta konkretiaa puheeseen voi kyllä lisätä, kirjoittaa yhteyspäällikkö Aija Tuimala Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:stä.

Vuosien valmistelun jälkeen on vihdoin päästy toimeenpanovaiheeseen. Muutosjohtamista tapahtuu jokaisella työpaikalla jo nyt. Muutoksen johtamista mystifioidaan usein ihan turhaan. Minusta ei ole olemassa erillistä ”perusjohtamista” ja muutosjohtamista. Ne ovat enemmänkin johtamisen eri puolia, jotka korostuvat tarpeen ja tehtävän mukaan. Muutoksen johtamisen näkökulmasta onkin hyvä kiinnittää huomiota erityisesti niihin asioihin, jotka eroavat normaalista johtamistyöstä.

Muutosprosesseille on yleensä määritelty aikataulu ja tavoite. Perustyössä toimitaan strategian ja asiakastarpeiden mukaisesti. Onnistuneen muutoksen takaa hyvin suunniteltu eteneminen ja välitavoitteiden seuranta. Hyvinvointialueuudistuksessa on kansallisesti laadittu tiekartta, joka antaa kuvan tehtävistä asioista ja niiden aikataulutuksesta, mutta silti jokainen alue pohtii omaan tilanteeseensa sopivan askelluksen kohti määräpäivää.

Muutosten johtaminen vaatii erittäin paljon viestintää ja vuorovaikutusta. Tietoisuus hyvinvointialueuudistuksesta, sen tavoitteista ja vaikutuksista on tärkeää kertoa kaikille sidosryhmille sekä omalle henkilöstölle. Yleisviestien lisäksi on hyvä myös kohdistaa viestejä juuri niihin työyhteisöihin tai työntekijöihin, joiden tehtävät ovat muuttumassa merkittävästi. Muutoksesta on turha pauhata jatkuvasti niille, joille muutos on vain uusi työnantajan nimi palkkakuitissa. Heille on tärkeintä turvata työrauha.

Muutosjohtamisessa on erittäin paljon samaa kuin hyvässä johtamisessa. Hyvänä johtamisena pidän esimerkiksi arvostavaa, vuorovaikutteista, johdonmukaista ja inhimillistä käytöstä. Johtamistyölle on myös määritelty rakenteet ja tavoitteet, joiden puitteissa työtä tehdään.

Hyvinvointialueille siirtyy arviolta noin 216 000 työntekijää.  Heidän hyvinvointinsa on erityisen tärkeää, myös henkilöstön riittävyyden kannalta. Olemme jo nyt tilanteessa, jossa työnantajat joutuvat miettimään palvelujen tarjontaa työvoiman saatavuuden ei palvelutarpeiden pohjalta.

Hyvinvointialueiden käynnistäminen vaatii yhteistä tilannetietoa. Muutosta toteutetaan samanaikaisesti sekä nykyisten työnantajien että uusien hyvinvointialueiden vetovastuulla. Yhteisesti edetään samaan maaliin, jokainen omaa latuaan pitkin. Tärkeintä on varmistaa tiedonkulku alueen sosiaali- ja terveydenhuollon- ja pelastustoimen työnantajien sekä hyvinvointialueen edustajien kesken.

Kiire sulkee helposti sisäänsä, mutta verkostoilla ja vuorovaikutuksella voi monesti edistää uudistusta enemmän kuin yksinäistä kirjoituspöytätyötä tekemällä. Tämä ei poista sitä faktaa, että esimerkiksi ICT-järjestelmien, hankintasopimusten tai henkilöstösiirtojen toteuttamiset vaativat paljon suunnittelu-, selvitys- ja muutostyötä. 

Valmistelutoimielimen (VATE) jäsenet, kunnat ja kuntayhtymät ovat avainroolissa muutoksen onnistumisen kannalta. VATE tarjoaa yhdenmukaista tietoa koko alueelle ja vastaa työsuunnitelmasta. Lisäksi alueilla VATE tarjoaa mm. yhteisiä infoja esihenkilöille ja henkilöstölle, eri työnantajien yhteisiä uudistuksen esittelymateriaaleja sekä muutosjohtamisen valmennuksia. Kunnissa ja kuntayhtymissä on myös tarvetta suunnitella omat muutosprosessit siirtyvien palveluiden sekä oman tulevaisuuden näkökulmasta. 

Muutosjohtaminen ei lopu maagisesti uudenvuoden yöhön 2022-2023. Oma kokemukseni rakennemuutoksista on se, että muutossuunnitelmia kannattaa jatkaa muutoshetken yli. Uusi organisaatio aloittaa vuosimallin 2023 designilla, mutta sen sisällä voi olla aiempien vuosimallien osia, jotka on saatava toimimaan uudella tavalla. Kaikki kytkennät ja koneiston osat eivät välttämättä ole myöskään suoraan yhteensopivia, vaikka suunnitelmissa tämä pyrittiin ottamaan huomioon. Palvelukoneiston on kuitenkin toimittava heti ensimmäisestä päivästä alkaen.

Muutosta johdetaan yhdessä arkisin teoin kohti tavoiteltua maalia. Ministeriövetoisissa työryhmissä tuetaan mm. johtamista, osaamista, palveluiden järjestämistä, yhteistyötä sekä hallintoa. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat tukee hyvinvointialueuudistuksessa niin kuntia kuin hyvinvointialueita työnantajina. Kunnille tarjotaan tietoa verkkosivuilla ja webinaareissa.  Hyvinvointialueiden työnantajaryhmissä ratkotaan esimerkiksi henkilöstösiirtoihin liittyvää juridiikkaa sekä henkilöstövoimavarojen johtamisen ratkaisuja. Kaikissa näissä tapaamisissa on tärkeää jakaa kokemuksia ja tietoa, mutta muutosjohtamisen päätyö tehdään alueilla - asia kerrallaan ja yhteistyössä.