Hyppää sisältöön

Näkymiä Etelä-Karjalasta koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluiden toteutuksesta sote-organisaatiossa

Sosiaali- ja terveysministeriö
10.3.2021 15.15
Kolumni

Opiskeluhuollon koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluilla edistetään lasten ja nuorten oppimista, sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia sekä oppilaitosyhteisön hyvinvointia. Koulupsykologien ja -kuraattorien palvelut ovat matalan kynnyksen palveluita, joissa yhteydenotto on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi oppilaille ja huoltajille. Palveluille on ominaista, että ne ovat myös sijainniltaan helposti saavutettavissa: lapset ja nuoret kohdataan heidän omassa tutussa kouluympäristössään.

Hallituksen sote-uudistusta koskevassa esityksessä koulupsykologien ja -kuraattorien esitetään siirtyvän koko maassa hyvinvointialueiden palvelukseen. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) vastaa julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä Etelä-Karjalassa koko maakunnan alueella. Tässä hallintomallissa opiskeluhuollon palvelut ovat jo kokonaisuudessaan osa perhekeskuksen lasten ja nuorten peruspalveluita. Kokemuksemme mukaan sekä opiskeluhuollon toimijoiden keskinäinen yhteistyö että yhteistyö muiden sote-palveluiden kanssa on tässä organisaatiossa tiivistynyt eikä toisaalta ole tapahtunut pelättyä opiskeluhuollon etääntymistä kouluyhteisöstä. Opiskeluhuollon palveluiden työntekijäresurssi on saatu tasaisesti jaettua maakunnan kaikkiin kuntiin. Tämä tukee lasten ja nuorten palveluiden yhdenvertaista ja oikeudenmukaista toteutumista. 
 
Perhekeskuksessa opiskeluhuollon toimijoilla on hyvä mahdollisuus tehdä yhteistyötä lastensuojelun, lapsiperheiden sosiaalityön ja erikoissairaanhoidon kanssa. Saman hallinnollisen sateenvarjon alta työntekijän on helppo löytää apua, tukea tai työpari ratkaisemaan monitahoisia ongelmia. Useat toimintamalleista ovat kaikille tuttuja ja yhteisiä. Maakunnallisessa organisaatiossa koulupsykologien ja -kuraattorien on myös mahdollista saada kollegiaalista tukea yli kuntarajojen: kollegan tuki saavuttaa näin myös pienimmissä kunnissa toimivat työntekijät. Perhekeskusten ideologiaan kuuluu tahto ja taito tunnistaa lasten ja perheiden huolet varhaisessa vaiheessa sekä tarjota apua jo silloin, kun pulmat ovat vasta pieniä. Nämä ennaltaehkäisyn ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ovat hyvin samankaltaiset kuin lakisääteisesti määritellyt opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen sisältövaatimukset. Ennaltaehkäisevän työn onnistuminen voi Etelä-Karjalassa olla yksi merkittävä syy, että alueen lastensuojelun kokonaiskustannukset ovat pienentyneet. 

Yhteisöllisyys syntyy ihmisten keskinäisestä luottamuksesta, vuorovaikutuksesta ja konkreettisista teoista kohti yhteisiä tavoitteita. Kouluissa toimivien aikuisten saumaton yhteistyö on tärkeää ratkaistaessa lasten ja nuorten huolia. Yhteistyön on oltava toimivaa ja näkyvää myös johtamisen tasolla. Etelä-Karjalaan on luotu maakunnallinen opiskeluhuollon ohjausryhmä, jonka säännöllisissä tapaamisissa käymme läpi ajankohtaisia asioita. Maakunnalliseen ohjausryhmään kuuluvat jäsenkuntien sivistystoimien edustajat ja Eksoten edustajat mm. koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluista. Tällä hetkellä työstämme maakunnallista opiskeluhuollon yhteisöllisen työn vuosikelloa ja koulupoissaoloihin puuttumisen mallia. Sivistystoimi ja perhekeskus tekevät yhteistyötä myös toimintamallien rakentamisessa lukiarviointiprosessiin, lasten ja nuorten päihdekäyttöön sekä ADHD-palveluketjuun liittyen. Tunnetusti, joukkojen viisauden teorian mukaan erilaiset ja eritaustaiset ihmiset saavat yhdessä aikaan parempia ratkaisuja kuin jos asioita tarkastellaan vain yksittäisestä kapeasta näkökulmasta. 
  
Opiskeluhuoltolaki määrittää yhteisöllisen opiskeluhuollon ensisijaiseksi yksilölliseen työhön nähden. Kun koulupsykologit ja -kuraattorit toimivat hyvinvointialueilla, sote-organisaation lasten ja nuorten palveluita järjestävillä tahoilla on oltava yhteisymmärrys opiskeluhuollon perustehtävästä. Yhteistyö eri toimijoiden välillä ja selkeät toimintamallit etenkin palvelujen liittymiskohdissa ovat erittäin tärkeitä. Oppilasmääriin sidottu mitoitus koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluille voisi osittain turvata laadukkaan monialaisen työn toteutumisen oppilaille ja oppilaitoksille. Hyödyllistä olisi myös tarkastella, miten opiskeluhuoltoon saadaan riittävä määrä koulupsykologeja ja -kuraattoreja. Erityisesti koulupsykologien vakanssien täyttämisessä on tälläkin hetkellä haasteita eri puolilla Suomea. Opiskeluhuollossa on myös kehittämiskohteita, jotka eivät suoraan liity hallinnolliseen rakenteeseen: tietojärjestelmien sujuvoittaminen, vaikuttavuuden mittaaminen ja näyttöön perustuvien psykososiaalisten interventioiden käyttöönotto ovat kaikki tällä hetkellä ajankohtaisia aiheita. 
 
Kaiken kaikkiaan kokemuksemme opiskeluhuollon toteuttamisesta osana perhekeskusta on pääosin myönteinen. Koulupsykologien ja -kuraattorien on mahdollista työskennellä kouluilla, tehdä yhteisöllistä työtä ja toteuttaa lakisääteisiä tehtäviä myös sote-organisaatiossa. Lapsille ja nuorille on erityisesti tällä hetkellä, eläessämme pandemian aikaa, ensiarvoisen tärkeää saada varhaista tukea omasta tutusta koulusta. Juuri ennaltaehkäisevä ja hyvinvointia edistävä työ on koulupsykologin ja koulukuraattorin tehtävien ydin. 
 
Kaisa Kivistö 
LT, perhepalvelujen ylilääkäri 
  
Heidi Pietinen 
Sosionomi YAMK, koulukuraattoripalveluiden ja  
vs. koulupsykologipalvelujen toimintayksikön esimies 
 
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 
Perhekeskus, Lasten ja nuorten peruspalvelut