Nykyrakenteiden siirtäminen sellaisenaan hyvinvointialueille ei ole ratkaisu

Sosiaali- ja terveysministeriö 23.9.2021 14.38
Kolumni
Nainen ja tabletin näyttö.

Uudistus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden siirtää koko järjestelmän painopiste resurssit imevästä reagoinnista aidosti ennaltaehkäisyyn, kirjoittaa projektijohtaja Anna Maksimainen.

Johtamisen ja osaamisen valmisteluryhmässä pohdimme syyskuun alussa hyvinvointialueiden johtamis- ja organisaatiorakenteita sekä hyvinvointialueiden rakentamiseksi ja luotsaamiseksi tarvittavaa johtamista ja osaamista. Yksi uudistuksen peruslähtökohdista on siiloutuneen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän integraatio. Horisontaalisen integraation avulla yhteensovitetaan esimerkiksi perustason terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut. Vertikaalinen integraatio puolestaan tuo tarvittavan erityisosaamisen peruspalveluiden tueksi.

Integraatiossa onnistuminen mitataan asiakastasolla, mutta sen toteutumisen varmistaminen lähtee jo hyvinvointialueen organisaatio- ja johtamisrakenteista. Me tiedämme, että kymmenen prosenttia väestöstä kerryttää 80 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. He käyttävät useasti monia palvelukokonaisuuksia, kun valtaosa väestöstä käyttää keskimäärin yhtä. Tästä ns. kalleimmasta kymmenestä prosentista ainoastaan terveyspalveluja käyttää hieman vajaa 40 prosenttia - loput käyttävät sekä sosiaali- että terveyspalveluja.

Miten sitten rakentaa organisaatio- ja johtamisrakenne, joka tukee sekä eniten tukea tarvitsevia että vähemmän tukea tarvitsevaa väestöä ja perusterveitä, joilla hyvinvointialueen kanssa asiointi voi rajoittua vain koronarokotuksen kaltaiseen asiointiin? Keskeistä on ensin varmistaa yhteinen ymmärrys siitä, millainen palvelujärjestelmä alueelle halutaan rakentaa. Otetaanko lähtökohdaksi aidosti väestön terveys ja hyvinvointi? Hyvinvointipalvelut, sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja pelastustoimi lähestyvät tätä tavoitetta hieman eri näkökulmista, joten yhteisymmärryksen luominen kunkin rooleista osana kokonaisuutta on tärkeää. Yhteisen tavoitteen muodostamisessa ja uuden organisaation rakentamisessa ja johtamisessa tarvitaan vuorovaikutusta, viestintää ja verkosto- ja tietojohtamista.

Hyvinvointialueet tulevat nousemaan lähes feenikslinnun lailla tuhkasta vuotta 2023 edeltävänä uudenvuoden yönä. Osa hyvinvointialueista tulee rakentumaan jo olemassa olevien kuntayhtymäpohjaisten rakenteiden päälle, mutta suuressa osassa alueita uuden organisaation perustamiseksi on fuusioitava toistakymmentä organisaatiota tai organisaation osaa. Onneksi kaiken ei tarvitse olla heti valmiina. Esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote on osoittanut, että organisoitumisen ei tarvitse mennä kerralla oikein. Kuten palveluita myös organisaatiota ehtii virittää toimivammaksi ja vaikuttavammaksi kokonaisuudeksi vielä hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisen jälkeenkin. Liikkeelle voidaan lähteä perustoiminnot kattavalla rakenteella, joka voi perustua esimerkiksi alueella jo toimiviin malleihin ja hyviin toimintakäytänteisiin.  

Oli starttipäivän organisoitumismalli millainen tahansa, tärkeintä on, että sen suunnittelua ohjaa alueella yhteisesti jaettu näkemys yhteisestä tulevaisuudesta ja tavoitteista: se väestön parempi terveys ja hyvinvointi. Ja vaikka toimeenpanon aikataulu onkin tiukka, ei nykyrakenteiden siirtäminen sellaisenaan hyvinvointialueille ole ratkaisu.

Tulevissa hyvinvointialuekonserneissa sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastustoimi tulevat toimimaan omina erillisinä toimialoinaan. Näiden toimialojen välille liittyy paljon synergioita, mutta erot nykyisissä soten ja pelastustoimen johtamisen rakenteissa luovat yhteensovittamiselle omat haasteensa. Nämä erot tarjoavat kuitenkin myös mahdollisuuksia oppia toinen toisiltaan niin johtamisrakenteiden kuin myös toimintakulttuurien kehittämiseksi. Pelastustoimi on jo hyvä ennakoimaan. Millaista vaikuttavuutta ne yhteistyössä voisivatkaan tarjota? Entä jos tulevaisuudessa meillä olisi hyvinvointialueita, joissa toimintaa johdetaan ennaltaehkäisyn ehdoilla? 

Anna Maksimainen

Kirjoittaja työskentelee projektijohtajana Nordic Healthcare Group -yrityksessä, joka on sote-uudistuksen toimeenpanon konsulttikumppani.