Osastonylilääkäri Tarja Koskinen: Näyttöön perustuvat psykososiaaliset menetelmät tuovat avun tuhansille nuorille 

Sosiaali- ja terveysministeriö
6.9.2021 7.55
Osastonylikääkäri Tarja Koskinen

Nuorisopsykiatrisen kysynnän voimakas kasvu alkoi näkyä 4–5 vuotta sitten erikoissairaanhoidon puolella ja kriisiyttää sitten pikku hiljaa myös vaikeimpien häiriöiden hoitoa.

Kansainvälinen tutkimustieto kuitenkin todensi, ettei häiriöiden määrä ollut vastaavasti kasvanut, ehkä varhaisempi kuormitusoireilu ja mielialatyyppiset oireet kyllä. 

Viiden yliopistosairaalan nuorisopsykiatrian linjajohtajat pohtivat tilannetta yhdessä ja päätyivät ajatukseen, että perustasoa pitää auttaa tarjoamalla tutkittuja ja toimiviksi todettuja varhaisen tuen malleja. Keskittämisasetuksessakin tämä on nimetty yliopistosairaaloiden tehtäväksi

HUSin nuorisopsykiatrian vetämässä Espoo-hankkeessa oli jo tätä ennen tutkittu IPC-hoitoja (interpersoonallinen ohjaus masennusoireisiin). Rakenne oli valmis, koulutuspolku toimi ja oli luotu hyvät yhteydet Isoon-Britanniaan, joka kamppaili samanlaisten ongelmien kanssa. 

- Hankkeen ”isä” on dosentti Klaus Ranta, jonka ideoinnin pohjalta IPC-nuorisosovellus alun perin saatiin Suomeen. Hän jatkoi kehittelyä meidän linjajohtajien kanssa. Itselläni oli ilo työskennellä ja kouluttautua Espoo-hankkeen kautta syksyllä 2016 toimiessani HUS nuorisopsykiatrian hoitopoliklinikoiden ylilääkärinä, KYSin nuorisopsykiatrian linjajohtaja Tarja Koskinen kertoo.

Jo muutamaa vuotta aiemmin oli haettu terveyden edistämisen määrärahoja HUS-alueelle ja Kuopioon. Selkeä näkemys siitä, että varhaisen vaiheen tuen tehostaminen on yksi keino tilanteen ratkaisemiseksi, sai viisi linjajohtajaa ajamaan asiaa uudelleen eteenpäin.

- Veimme idean sosiaali- ja terveysministeriöön. Kiitos kuuluu myös ministeri Krista Kiurulle, joka otti meidät vastaan ja kiinnostui. Yhteistyö mission edistämiseksi alkoi tapaamisesta.

Näyttöön perustuvat menetelmät tuovat todennetusti avun

Tutkitut ja näyttöön perustuvat menetelmät tuovat todennetusti avun. Kun pääosa nuorten varhaisen vaiheen oireilusta on masennus- ja ahdistusoireilua, menetelmiksi valikoituivat näihin oireisiin toimivat IPC ja Cool Kids/Chilled (menetelmä ahdistusoireisiin). 

- Pohdimme jo myös, että vastaavia koulutusmalleja voisi kehitellä esimerkiksi syömis- ja käytöshäiriöihin. HUS otti käynnistysvastuuta näistä kahdesta ensimmäisestä menetelmästä, mutta jatkossa muiden menetelmien kehityksestä voisi vastata joku toinen yliopistosairaala, Tarja Koskinen jatkaa.

Varhaisen vaiheen tuen tehostaminen hillitsee hoidon tarpeen kasvua

Hyvän näytön menetelmät ovat usein strukturoituja, koska niiden tutkiminen on helpompaa, luotettavampaa ja johtopäätösten tekeminen hoidon tuloksellisuudesta selkeämpää. 

Strukturoidussa menetelmässä tapaaminen nuoren kanssa on sisällöltään ennalta varsin tarkkaan määritelty, tavoitteellinen ja etenee manuaalin mukaan. Erityisesti IPC tähtää jo ensitapaamisessa siihen, että nuori oppii taitoja, jotka auttavat häntä paremmin ymmärtämään itseään ja muita, viestimään, tunnistamaan tunteitaan ja ilmaisemaan niitä. 

- Toki nuoren kuuntelu on aina kaikessa kohtaamisessa tärkeää, mutta menetelmissä opittavat taidot kantavat pitkälle tulevaisuuteen huolimatta vakavastakin oireilusta. Oireiden vallatessa mielen sosiaaliset taidot vain voivat hiipua tai kesken niiden normaalia kehittymisikää jäädä syntymättä, jos nuori on esimerkiksi masentunut.

- Olenkin pohtinut, onko tässä juurisyy, miksi aikuisiän masennus on uusiutuva oireyhtymä. Jos taidot jäävät nuoruusiän masennuksen vuoksi kehittymättä, altistaako se myöhemmin elämässä uusille masennusjaksoille? Ja voiko IPC-jakso nuoruusiässä olla parasta aikuisiän masennuksen preventiota?

Tarja Koskinen on kouluttanut yli 700 menetelmäosaajaa

Tarja Koskinen on aina ollut kiinnostunut varhaisen vaiheen interventioista. Jo 2007 hän oli mukana kehittämishankkeessa, jossa pyrittiin tuomaan kouluille stressinhallintakursseja. Aika ei ollut vielä kypsä siihen, että suomalaiset nuoret lähtisivät ryhmämuotoisesti opettelemaan tapoja selvitä stressaavista tilanteistakuormittumatta.  

Väitöskirjatutkimushanke kaatui aineiston pienuuteen, mutta asia jäi kytemään. Tarja Koskinen on myös psykoterapeutti ja tehnyt pitkään interpersoonallista psykoterapiaa (IPT), joka on pidempi versio IPC:stä. Se toimii vaikeammin oireileville masentuneille nuorille. 

HUSissa 2016 saatu IPC-ohjauksen työnohjaajapätevyys avasi Tarja Koskiselle tien kouluttajaksi. Hyvää näkemystä opettamiseen ja opetussisältöjen kehittämiseen hän saa edelleen Iso- Britannista tohtori Roslyn Law’lta.

Tarja Koskinen kouluttaa KYS-alueen IPC-osaajat ja on toistaiseksi Suomessa ainoa kouluttajapätevyyden saanut. Yhteensä hän on kouluttanut noin 750 menetelmäosaajaa. 

Tarja Koskinen toimii KYS-alueen VIVA/NMOK- projektitiimin päällikkönä Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa. Hanketyölle kuuluu viikossa työpäivä. Siihen mahtuu suunnittelua, kokouksia, työnohjauksien työnohjausta, lausuntoja ja raportointia. Projektitiimin vahvuuteen kuuluu kaksi kokoaikaista sairaanhoitajaa ja tuntityöapuja menetelmätukeen. 

- Loistotiimin kanssa on ilo puurtaa! Tiivis verkosto ja tapaamiset muiden NMOK/VIVA-tiimien kanssa ovat välttämättömät. Yhteistyö on ollut ainutlaatuistakin pienessä Suomessa, jossa on totuttu ennemminkin kilpailemaan etulyöntiasemasta, Tarja Koskinen sanoo.

IPC-menetelmässä pätevöitymiseen kuluu vuosi

IPC-menetelmän teoreettinen koulutus kestää kaksi päivää. Sitä ennen opiskelijat perehtyvät ennakkomateriaaliin, joka kertaa muun muassa nuoruusiän kehityslinjoja ja faktoja nuorten depressiota. Tietoa hyödynnetään IPC-käynneillä ja ylipäänsä nuorten kohtaamisessa. 

Ohjaajaksi pätevöitymiseen tarvitaan koulutuksen jälkeen vuoden kestävä työnohjauksellinen menetelmätuki ja ohjausten tekeminen.

- Uskon vahvasti siihen, että nuoret hyötyvät parhaiten nopeasta ja matalalla kynnyksellä tehdystä interventiosta. Nuorten palaute on parasta: kiitos, kun autoit elämään. Sen avulla jaksaa vaikka siirtää vuoria. Toki iloitsen koulutettaviltakin tulevista kiitoksista. Ensimmäistä kertaa ja uran ehtoopuolella löysin itsestäni vuorovaikutusopettajan ja nautin siitä. Se työ on hektisen, raskaan hallinnollisen työn vastavoima ja onnistumisen elämys.

Korona siirsi koulutukset etätapahtumiksi

Ennen pandemiaa oli ajatuksena matkustaa koulutuspaikkakunnille. 

- Opetan opettamaan nuorille viestintää ja taitoa ymmärtää keskustelukumppanin ilmeitä ja eleitä. Kun itse en enää nähnyt koulutettavia, tilanne oli outo. Kaikki harjoitukset piti demota ja nauhoittaa etukäteen. Siinä oma rohkea tiimini oli kullanarvoinen!

Koulutus on käynnissä kaikissa yliopistosairaaloissa, osassa laajemmin, osassa hitaammin. HUS on ollut aloitteellinen Klaus Rannan työn, implementaatiokokemuksen ja hyvien kontaktien ansiosta.

Koko maassa ohjaajia on nyt 750. KYS-alueella on koulutettu yli 250 ja koulutukset jatkuvat alueilla ilmenevien tarpeiden myötä. Arvion mukaan saman verran koulutuksia olisi vielä tulossa.

Näyttöön perustuvien menetelmien tilanne syksyllä 2021 

Käyttöönotto on edennyt koko maassa hyvin. Yhteiskehittäminen on käynnistynyt yhteistyöalueilla (erva-alueilla). Toki pandemia on vaikuttanut, kun terveydenhoitajaresurssia on ohjauttu näytteenotto-, jäljitys- ja rokotustilanteisiin. 

Kun palvelujen kysyntä on kiihtynyt, muutkin ammattiryhmät, psykologit ja kuraattorit ovat olleet tiukoilla. Vaikeammin oireilevat tukkivat vastaanotot, tilan ja ajan raivaaminen oikealle kohderyhmälle ollut työlästä. 

- Vahvaa motivointia ja uskon valamista on tarvittu tavallista enemmän. Korostan, että nyt jos koskaan nuoret tarvitsevat varhaista apua, tukea ja vuorovaikutustaitoja, Tarja Koskinen tiivistää. 

Linkit
THL:n koulutuskalenteri
Näyttöön perustuvien menetelmien juurruttamisen tuki 15.9.
Nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto - verkostopäivä 6.10.