Palvelujen yhteensovittaminen on tärkeä hyvinvointialueen tehtävä
Miten paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tarvitseva ihminen hyötyy sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksesta? Onko vaarana tuttujen palvelujen pirstoutuminen ja karkaaminen kauemmaksi? Toteutuvatko luvatut palvelujen parannukset vai joutuuko jokaista palvelua etsimään ja hakemaan erikseen, pohtivat kolumnissaan Tapani Hämäläinen ja Harri Jokiranta palvelujen järjestämisen valmisteluryhmän sihteeristöstä.
Palvelujen yhteensovittaminen on tärkeä keino sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Ilman parantuvaa palveluintegraatiota on vaikea kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaisia ja laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja, parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti koko palveluketjussa tai vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin sekä hillitä kustannusten kasvua.
Hyvinvointialueella on vastuu asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta vaikuttaviksi kokonaisuuksiksi. Hyvinvointialueen on huolehdittava yhteen sovitettuja palveluja laaja-alaisesti tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisesta, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteensovittamisesta ja palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien määrittelemisestä, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta hyvinvointialueen muiden palvelujen kanssa sekä asiakasta koskevan tiedon hyödyntämisestä eri tuottajien välillä.
Kaikki asiakkaat eivät tarvitse monia palveluja ja niiden yhteensovittamista. Onkin ensiarvoisen tärkeää pystyä tunnistamaan palveluintegraatiosta hyötyvät asiakasryhmät ja asiakkaat sekä elämäntilanteet, joissa yhteensovittaminen palvelee muutosta. Tässä tunnistamisessa on pystyttävä hyödyntämään ja yhdistämään asiakasryhmiä ja asiakasta koskevaa tietoa, kuten myös palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien määrittämisessä, palvelujen yhteensovittamisessa sekä hyvinvointialueen palvelujen muiden hyvinvointialueiden ja kunnallisten, valtion ja muiden toimijoiden palveluiden kanssa.
Kaikilla palveluketjuun osallistuvilla sote-ammattilaisilla on oltava riittävät tiedot koko palveluketjusta ja palvelutarpeesta. Riittävä yhteinen tietopohja turvaa osaltaan myös parantuvan asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumisen.
Yksittäisen asiakkaan kohdalla palvelujen yhteensovittaminen edellyttää asianmukaista hoidon, hoi-van ja palvelutarpeen arviointia ja arvioinnin pohjalta laadittavaa asiakaskohtaista suunnitelmaa. Suunnitelman laatimisessa tulee varmistaa asiakkaan omien voimavarojen hyödyntäminen ja asiakkaan sitoutuminen laaditun suunnitelman toteuttamiseen omassa elämäntilanteessaan. Parhaiten tämä onnistuu laatimalla suunnitelma yhdessä asiakkaan kanssa.
Palvelujen käytännön yhteensovittaminen edellyttää usein tukevaa palvelu- ja asiakasohjausta. Asia-kas- ja palveluohjausta kehitetään lähes kaikissa rakenneuudistuksen kehittämishankkeissa. Tavoitteena on asiakkaan "yhden luukun periaatteella" toimiva palvelukokonaisuus, jossa voidaan hyödyntää myös sähköisiä ja digitaalisia palveluja. Asiakas- ja palveluohjauksen kehittäminen sisältyy myös lähes kaikkiin Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman alueellisiin kehittämishankkeisiin.
Sote-uudistuksen onnistuminen mitataan viime kädessä käytännön tasolla. Keskeistä on, että sote-palveluja tarvitseva ihminen saa hoito-, hoiva- ja palvelutarpeensa mukaiset palvelut sujuvasti elämäntilanteeseensa sopien.
Teksti: Tapani Hämäläinen ja Harri Jokiranta palvelujen järjestämisen valmisteluryhmän sihteeristöstä