Hyppää sisältöön

Palvelukokonaisuudet ja -ketjut rakentavat sote-integraation

Sosiaali- ja terveysministeriö 15.6.2020 11.15
Kolumni

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sosiaali- ja terveysministeriö sekä käytännön sote-asiantuntijat eri puolilta Suomea käynnistivät keväällä 2018 palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisverkoston. Verkostoa kutsutaan pkpk-verkostoksi.

Verkostolla on kaksi tavoitetta: ensinnäkin tavoitteena on luoda geneerinen palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyn, ohjaamisen ja seurannan malli, jota alueet voivat hyödyntää pkpk-työssään.  Toinen tavoite on mahdollistaa alueiden välinen vertaiskehittäminen.

Verkoston työskentelyn yhdyspinnoille sijoittuvat muun muassa työterveyshuolto, TE-palvelut, sivistystoimi ja Kela. Verkoston toiminta jatkuu vielä vuoden 2020 ajan.

Mallissa järjestäjä turvaa asiakaslähtöiset palvelut  

Tulevaisuuden sotessa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon voimat yhdistetään tilanteissa, joissa sosiaaliset olosuhteet, hyvinvointi ja terveys kytkeytyvät toisiinsa. Näitä ovat muun muassa työ- ja toimintakyvyn muutokset, yksinäisyys, turvattomuus, syrjäytyminen, pitkäaikaissairaudet, hoivan tarve, mielenterveyden ongelmat, päihteet, perhe- ja lähisuhdeväkivalta, elämänhallinta ja jaksaminen arjessa.

Palvelujen järjestäjä vastaa siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio toteutuu oikea-aikaisesti ja vaikuttavalla tavalla. Pkpk-mallissa palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittely, ohjaus ja seuranta jäsentyvät asiakaslähtöisyyden ja asiakkaiden palvelutarpeiden ehdoilla.

Malliin on sisäänrakennettuna kyky muuntua

Alueelliset olosuhteet voivat muuttua ja uusia ilmiöitä voi nousta esille. Palveluissa voidaan havaita tarpeettomia kynnyksiä ja rajoitteita ja palveluprosesseissa voi olla hukkakäyntiä. Mikä toimii nyt, ei ehkä toimi ensi viikolla. Pkpk-malliin on sisäänrakennettuna muutosta generoivia elementtejä.

Ensinnäkin palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittely perustuu ajantasaiseen tietoon paikallisista olosuhteista, väestöstä ja sen palvelutarpeista sekä palvelujärjestelmän tilasta.

Toiseksi järjestäjä(t) ohjaa(vat) palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja vuorovaikutteisesti asiakkaiden, asukkaiden, ammattilaisten ja palveluntuottajien kanssa.

Kolmanneksi seurannan keinoin varmistetaan, että palvelukokonaisuuksilla ja -ketjuilla saavutetaan niille asetetut tavoitteet. Tarvittaessa tehdään korjaustoimenpiteitä.   

Ohjaus ja seuranta pitävät kehittämisen kehän pyörimässä: järjestäjälle tuotetaan jatkuvasti tietoa muutoksista paikallisissa olosuhteissa, väestön tarpeissa sekä palvelujen toimivuudessa ja vaikuttavuudessa. Palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja määritellään toistuvasti uudelleen vastaamaan uudella tavalla määrittyviä olosuhteita. Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyssä, ohjauksessa ja seurannassa korostuvat moniasiantuntijainen yhteistyö sekä osallistava dialogisuus.

Yhteiskehittäminen kokoaa alueellista asiantuntijuutta kansalliseen käyttöön

Pkpk-verkoston merkitys on yhteiskehittämisessä ja paikallisen asiantuntijuuden kanavoimisessa kansalliseen kehittämistyöhön. Yhdessä tehty mallinnustyö ei ensisijaisesti rakennu teorialle eikä sitä jäsennetä monisyisinä vuokaavioina. Sen sijaan mallista on muotoutumassa käytännönläheinen, kokemukseen ja osaamiseen perustuva työkalu siitä, miten palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja voidaan määritellä, ohjata, seurata ja uudistaa.

Verkoston idea kantaa yli hallitusten ja koronan 

Pkpk-verkosto on jatkanut kulkuaan halki kolmen hallituksen, eikä koronaviruskaan ole sitä nujertanut. Sen tavoite asiakaslähtöisestä integraatiosta on sekä ajaton että äärimmäisen ajankohtainen samaan aikaan.

Kesäkuussa pidetyssä etätyöpajassa tarkasteltiin ohjausta ja seurantaa, ja osallistujat kertoivat seurannan kehittämistilanteesta alueillaan. Syksyllä pidetään vielä kaksi työpajaa, joissa arvioidaan mallin soveltamista käytäntöön.  

Palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen määrittelyn, ohjauksen ja seurannan käsikirja valmistuu vuoden vaihteessa. Verkoston materiaalit ja käsikirjaluonnos ovat luettavissa Innokylässä.

Juha Koivisto, tutkimuspäällikkö, THL

Eeva Liukko, erityisasiantuntija, THL

Hanna Tiirinki, erityisasiantuntija, THL