Hyppää sisältöön

Ilpo Helismaa (SM):
Pelastustoimen uudistuksen tavoitteena on palvelujen paraneminen

2.4.2020 10.45
Kolumni

Sote-uudistuksen yhteydessä uudistetaan myös pelastustoimen hallintoa, ohjausta ja rahoitusta - kyse ei siis ole pelkästään sosiaali- ja terveystoimea koskevasta hankkeesta.

Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan maakuntien järjestettäväksi siirretään kaksi toimialaa: sosiaali- ja terveystoimi sekä pelastustoimi. Pelastustoimi tulee maakunnassa olemaan oma erillinen, rinnakkainen ja tasavertainen toimialansa, ei osa sosiaali- ja terveystoimea.

Tärkeimmät syyt siihen, miksi pelastustoimea uudistetaan osana sote-uudistusta, ovat pelastustoimen ohjausjärjestelmän kehittäminen ja ensihoidon synergiaetujen turvaaminen.

Suomessa on nyt 22 pelastustoimen aluetta

Nykyisessä mallissa pelastustoimen järjestäminen on kuntien vastuulla. Tätä varten maa on jaettu 22 pelastustoimen alueeseen, joihin kuuluvilla kunnilla on sopimus pelastustoimen järjestämisestä. Sisäministeriön tehtävänä on johtaa, ohjata ja valvoa pelastustointa ja sen palvelujen saatavuutta ja tasoa.

Pelastustoimen nykyinen organisointimalli ei tue riittävästi resurssien mahdollisimman tehokasta käyttöä ja toiminnan välttämätöntä kehittämistä.

Vahva kunnallinen itsehallinto rajoittaa valtion ohjausta, eivätkä kuntien vapaaehtoiset yhteistyörakenteet ole johtaneet valtakunnallisiin tai riittävän yhdenmukaisiin toimintamalleihin, yhteisiin tietojärjestelmiin taikka yhdenmukaiseen palvelutarjontaan. 

Pelastustoimen järjestelmästä on muodostunut hajanainen, eikä se kykene riittävän hyvin toteuttamaan välttämättömiä valtakunnallisia uudistuksia.

Pelastustoimi on sen tuottamien lähipalvelujen lisäksi valtakunnallinen organisaatio, joka varautuu toimimaan laajemmalla kuin omalla alueellaan. Tämä edellyttää yhdenmukaisia toiminnallisia järjestelyitä sekä tehokasta valtakunnallista ohjausta ja johtamista.

Pelastustoimi säilyy lähipalveluna

Hallitusohjelman mukaan pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan suorituskyky ja voimavarat varmistetaan ottaen huomioon kansalliset ja alueelliset palvelutarpeet. Pelastustoimen järjestäminen siirretään maakuntien tehtäväksi. Maakunnan järjestämisvastuulle siirtäminen - maakuntaitsehallinto huomioon ottaen - mahdollistaa pelastustoimen valtakunnallisen ohjauksen tehostamisen.

Uudistus ei vaikuta pelastustoimen lähipalveluihin, jotka säilyvät pääsääntöisesti nykyisen kaltaisina ja vähintään nykyisen tasoisina. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus huolehtii koko maan kattavasta paloasemaverkostosta. Tärkeää on myös huolehtia riittävistä palveluista HARVA-alueella.

Sopimuspalokunnat ovat jo taloudellisistakin syistä myös maakunnille vähintään yhtä olennainen ja välttämätön osa pelastustoimen järjestelmää kuin ne ovat nykyään kunnille.

Pelastustoimen ja ensihoidon pitäisi pysyä yhdessä

Pelastustoimi tuottaa nykyään valtaosan kiireellisistä ensihoitopalveluista. Pelastustoimen mahdollisuus tuottaa ensihoitopalveluita jatkossakin on kiireellisen avunsaannin kannalta elintärkeää useilla alueilla Suomessa.

Pelastustoiminnan ja ensihoidon yhteisellä valmiusjärjestelmällä ja tuottamisella saadaan kustannussäästöjä ja parannetaan suuronnettomuusvalmiutta.

Hallitusohjelman mukaan pelastustoimen ja ensihoidon tiiviin yhteyden tuoma synergiaetu turvataan sote-uudistuksessa. Tämä toteutuu varmimmin järjestämällä sosiaali- ja terveystoimeen kuuluva ensihoito ja pelastustoimi yhdenmukaisella aluejaolla.

Riskinä hankintaoikeudellisesta ja EU-valtiontuki-näkökulmasta ovat ratkaisut, joissa ensihoitopalveluiden järjestäminen ja tuottaminen eivät toteudu yhdenmukaisella aluejaolla. Tämä saattaa pahimmillaan johtaa siihen, että pelastustoimen mahdollisuudet tuottaa nykyisen kaltaisella tavalla ensihoito- ja ensivastepalveluita menetetään.

Siksi esimerkiksi Uudenmaan erillisratkaisu tulee huolellisesti valmistella niin, että siinä varmistetaan myös Uudenmaan maakuntien pelastustoimien mahdollisuus tuottaa HUS-maakuntayhtymälle ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä.

Rahoitusmallin tulee turvata palvelutaso

Olennaisen tärkeä on pelastustoimen rahoitusratkaisu. Rahoituksen hallittu sopeuttaminen edellyttää riittävän pitkää ja portaittaista siirtymäaikaa.

Nykyinen rahoitus ei kaikilla pelastustoimen alueilla mahdollista riskejä vastaavaa palvelutasoa. Tavoitteena on siksi oltava rahoitusmalli, joka mahdollistaa riskien mukaisen palvelutason.

Ilpo Helismaa

hallitusneuvos, sisäministeriö
@IlpoHelismaa