Perhekeskukset ovat tuhannen taalan paikka sote-uudistuksessa

Perhekeskuksia on kehitetty vuodesta 2016 alkaen. Perhekeskuksella tarkoitetaan palveluverkostoa, joka vastaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja avun tarpeisiin. Perhekeskusta myös johdetaan yhtenä kokonaisuutena.

Perhekeskusten kehittäminen on ollut tarpeen, sillä lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat olleet hajallaan ja palvelujen saatavuudessa ja yhteensovittamisessa on ollut ongelmia. Kehittäminen on perustunut ymmärrykseen siitä, millaista tukea perheet tarvitsevat ja millä keinoin niiden voimavaroja voi vahvistaa. 

THL tukee perhekeskusten kehittämistä muun muassa koordinoimalla kansallista perhekeskusverkostoa. Verkosto kokoaa yhteen säännöllisesti noin 200 valtakunnallista ja alueellista sosiaali- ja terveysalan, järjestöjen, seurakuntien ja sivistyspalveluiden toimijaa. 

Vuodesta 2016 toimineen verkoston jäsenet ovat erittäin motivoituneita, ja jokainen heistä tuo oman tärkeän panoksensa perhekeskustoiminnan yhteiskehittämiseen.  

Hallitusohjelman viitoittama tie 

Merkittävä osa nykyisen hallitusohjelman lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä toteutetaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman sisällä.  

Hyvinvointialueilla on tehty ja tullaan tekemään merkittäviä päätöksiä sen mahdollistamiseksi, että perhekeskukset ja monialaiset sosiaali- ja terveyskeskukset muodostavat perheitä tarkoituksenmukaisesti palvelevan kokonaisuuden.  

Hyvinvointialuekohtainen organisoituminen ja palvelujen järjestämisvastuu on kunkin hyvinvointialueen vastuulla. Järjestämisen tapaa ei ohjata kansallisesti, vaan kunkin hyvinvointialueen autonomiaa korostetaan.  

Perhekeskukset osaksi monialaista sote-keskusta  

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tarkoituksena on ottaa käyttöön uudenlainen, monialainen sosiaali- ja terveyskeskus, jonka toimintaperiaatteet ohjaavat myös perhekeskuksiin kuuluvien lasten, nuorten ja perheiden sote-palveluiden toimintaa. 

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus toimii perhekeskustoimintamallin kotipesänä eli perhekeskuksen palveluverkosto kytkeytyy osaksi monialaisen sote-keskuksen toimintaa. Hyvinvointialueilla on jatkossa vastuu palvelujen ja tuen yhteensovittamisesta.

Osana yhteensovittamista on huomioitava myös kumppanuus järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Ne ovat merkittäviä kumppaneita kaikenikäisen väestön tukemisessa, ja niiden toimintaedellytysten turvaaminen onkin ensiarvoisen tärkeää.   

Osaamisen yhdistyminen perheiden hyväksi  

Vahvempi yhteistoiminta edistää muun muassa sitä, että osaaminen yhdistyy entistä paremmin perheiden yksilöllisten tarpeiden ympärille. Perhekeskustoimintamallin integroiminen osaksi monialaista sote-keskusta edellyttää ainakin kunkin toimijan roolin tunnistamista ja toimijoiden välisen yhteistyön lisäämistä.  

Yhtä aikaa on tarkasteltava asiakkaan tuen polkua ja toimijoiden tekojen vaikuttavuutta. Kukin toimija työskentelee asiakkaan elämäntilanteen kokonaisuudessa. Perheen palveluja tulee koordinoida lapsen ja perheen arjen ympärille heidän pärjäävyyttään vahvistaen.

Eri toimijoiden näkökulmasta hyötynä ovat varhaisempi tuki ja vahvempi yhteistyö eri toimijoiden välillä, samoin kuin päällekkäisten ja irrallisten prosessien väheneminen.  

Hajanaisuudesta johdettuun kokonaisuuteen  

Keskustelussa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin haasteista ja palveluista esiin nousevat palveluihin pääsyn epäkohdat tai palvelujen hajanaisuus. Hyvinvointialueilla onkin nyt se kuuluisa tuhannen taalan paikka tilanteen parantamiseen.  

Alueilla on käytössään runsaasti tutkittua tietoa, ymmärrystä lapsen oikeuksien edistämisestä, osaamista päätösten lapsivaikutusten arvioinneista, asiakaskokemuksia ja ammattilaisten tietoa. Niitä kaikkia tulee hyödyntää palveluiden järjestämisessä. Kunnissa tehdään jatkossakin merkittäviä päätöksiä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi.  

Kun saman kohderyhmän palveluiden järjestäminen jakautuu kunnan ja hyvinvointialueen vastuulle, yhdyspinnat on tunnistettava.  Perhekeskustoimintamallin arvo on siinä, että se nimenomaan sovittaa yhteen kaikkien toimijoiden työn perheen hyväksi. 

Elina Vesterinen 
Asiantuntija 
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma, THL 

Lue lisää laaja-alaisesta yhteistyöstä 

Yhteisövaikuttavuus (itla.fi)