Hyppää sisältöön

Perhekeskustoiminnalla edistetään lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta 

Sosiaali- ja terveysministeriö
15.11.2021 7.23
Hanne Kalmari, Arja Hastrup, Evaliina Heinonen, Esa Iivonen

Lapsen oikeus osallisuuteen on perus- ja ihmisoikeus, joka on turvattu niin perustuslaissa kuin YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Tästä huolimatta osallisuus ja kuuleminen toteutuvat edelleen vaihtelevasti. On varmistettava, että kaikilla lapsille ja nuorilla on aito mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa.

Viime helmikuussa julkaistun Kansallinen lapsistrategian tarkoituksena on rakentaa lapsi- ja perhemyönteistä Suomea ja turvata lapsia koskevien perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden tavoitteellinen toteuttaminen. Lasten osallisuuden parempi toteutuminen kuuluu lapsistrategian keskeisiin tavoitteisiin. Lasten osallisuus, oikeus tulla kuulluksi ja tiedonsaanti on huomioitava systemaattisesti kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa ja toiminnassa. 

Lapset, nuoret ja perheet mukana kehittämässä perhekeskustoimintaa

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut kokoavien perhekeskusten kehittämistyö jatkuu koko Suomen alueella sekä alueiden omana toimintana että LAPE-muutosohjelman kehittämistyönä. Perhekeskus tarjoaa rakenteen yhteensovittaa julkisen sektorin lapsiperheiden sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelut sekä järjestöjen ja seurakuntien palvelut ja toiminnan.

THL:n kansallisissa lapsi- ja perhepalveluiden linjauksissa korostetaan, että lapset, nuoret ja perheet ovat mukana perhekeskustoiminnan kehittämisessä, arvioinnissa ja seurannassa. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta on vahvistettava perhekeskuksen toiminnassa niin johtamisessa (esim. perhekeskusohjausryhmä), ammattilaisten keskinäisessä yhteistoiminnassa (esim. kehittäjätiimit) kuin asiakastyössä. 

Toiminnassa on otettava käyttöön yhdessä sovittuja rakenteita, toimintamalleja ja menetelmiä, joilla tuetaan lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvempaa toteutumista. Esimerkiksi järjestöjen kohtaamispaikat tarjoavat hyvän mahdollisuuden osallisuuden vahvistamiseen ja Pirkanmaan perhekeskuskehittämisessä mietitään yhteistä kokonaiskuvaa ja tavoitetilaa osallisuuden toteutumiselle perhekeskuksessa. On todettu, että systeemisellä työotteella toimintaa on mahdollista rakentaa asiakaslähtöisyyden ja osallisuuden sekä dialogisen kohtaavan työskentelyn kautta. Tarvitaan myös vahvaa yhteistä tahtotilaa ja kykyä ja halua toimia uudella tavalla. 

Kunnissa lasten ja nuorten osallisuutta mahdollistavana rakenteena ovat laajasti käytössä nuorisovaltuustot ja oppilaskunnat. Näiden edustuksellisten rakenteiden rinnalle tarvitaan sekä kunnissa että hyvinvointialueilla kaikkien lasten ja nuorten suoran osallisuuden mahdollistavia kanavia, jotka rakentuvat lasten ja nuorten toimintaehdoista käsin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lasten ja nuorten, joiden näkemykset jäävät nyt vähemmälle huomiolle, osallisuuden toteutumisen varmistamiseen. 

Katsottaessa lapsen ja nuoren palveluihin liittyvää osallisuutta, voidaan jäsentää osallisuuden mahdollisuuksien kiinnittyvän kasvuyhteisöihin, kuten päiväkodin lapsiryhmään tai koululuokkaan, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyöhön sekä palveluiden kehittämiseen ja johtamiseen. 

Lapset ja nuoret mukaan tiedon tuottamiseen

Lapsia ja nuoria koskevassa toiminnassa ja päätöksenteossa tulee hyödyntää lapsivaikutusten arviointia, jossa myös lapset ja nuoret ovat mukana tiedon tuottamisessa. Lapsilla ja nuorilla on päätöksenteon ja toiminnan kehittämisen kannalta tärkeää tietoa, jota ei saada tietoon muutoin kuin kysymällä lapsilta ja nuorilta. Perhekeskuksissa tulee olla yhteisiä toimintamalleja ja käytäntöjä asiakastarpeiden ja -kokemusten keräämiseen niin, että lapsilla, nuorilla ja heidän vanhemmillaan on helppo osallistua tiedon tuottamiseen. 

Osallistavaa hyvinvointitietoa voidaan tuottaa esimerkiksi keräämällä varhaiskasvatuksessa olevilta lapsilta heidän ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Kun lapsille ja nuorille tehdään kyselyitä, on myös sitouduttava kyselyiden tulosten seurantaan ja käsittelyyn lasten ja nuorten kanssa. Jokaisessa kunnassa ja koulussa olisi hyvä pohtia yhteistä toimintatapaa siihen, miten Kouluterveyskyselyjen tuloksia käsitellään lasten ja nuorten kanssa. Osallisuuteen liittyykin keskeisesti tiedon jakaminen. On varmistettava, että perhekeskuksen toiminta olisi mahdollisimman läpinäkyvää. Ensinnäkin on pohdittava, miten lapsille, nuorille ja perheille jaetaan tietoa heitä koskevista palveluista ja toiseksi, miten lapsilla, nuorilla ja perheillä on aidot mahdollisuudet vaikuttaa palveluiden kehittämiseen, seurantaan ja arviointiin.  

Eveliina Heinonen
koordinaattori, Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskushanke (PirSOTE)

Esa Iivonen
johtava asiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Arja Hastrup 
johtava asiantuntija, perhekeskustoiminta, THL

Hanne Kalmari
johtava asiantuntija, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE), THL

Blogi liittyy lasten oikeuksien viikkoon. Sen tavoitteena on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta erityisesti lasten ja nuorten parissa.
Viikkoa vietetään 15.–21.11.2021

____________________________

Lue lisää
perhekeskustoiminnasta thl.fi-sivuilta

lapsen oikeuksista lapsenoikeudet.fi-sivulta