Rakenteellinen sosiaalityö ja tieto

Rakenteellisen sosiaalityön ytimessä on tiedon tuottaminen. Suomen kielen tietää-sanan juuret ovat ilmeisesti vanhemmassa tie-sanassa, jälkien muodostaman uran seuraamisessa tai tien tuntemisessa. Millaisista jäljistä rakenteellisen sosiaalityön tiedonpolku muodostuu ja minne sitä pitkin kuljetaan?

Eri osapuolten tieto

Tiedonpolku rakenteellisen sosiaalityön tiedon metaforana on osuva siksi, että tieto on hyvin maanläheistä. Rakenteellisessa sosiaalityössä tieto pohjautuu usein käytännön toiminnasta syntyneisiin kokemuksiin - niihin polkuihin, joita arjessa kuljetaan. Se voi koskea esimerkiksi asunnottomien asiakkaiden palvelutarpeita koronakriisin aikaan (esim. Helsinki 2020). 

Esimerkiksi palvelutarpeita koskeva tieto muodostuu eri sosiaalialan työntekijöiden tekemistä havainnoista ja asiakkaiden esittämistä näkökulmista. Sitä voidaan kartuttaa myös muiden osapuolten tiedolla: poliisilla, terveydenhoitajalla, nuorisotyöntekijällä tai järjestöaktiivilla voi olla tärkeitä huomioita.  Mitä useammasta näkökulmasta asiaa tarkastellaan, sitä kokonaisvaltaisempi kuva siitä saadaan. Siksi onkin tärkeää, että rakenteellisessa sosiaalityössä pystytään kokoamaan yhteen eri toimijoiden tietoa ja eri tiedonlajeja.

Asiakkaiden ja työntekijöiden kokemustietoa voidaan täydentää esimerkiksi tietojärjestelmistä saatavilla tiedoilla ja tilastoilla. Niiden avulla voidaan hahmottaa ilmiötä isommassa kuvassa. Lisäksi tutkimus- ja arviointitieto voi osaltaan valottaa tilannetta tai erilaisia toimintavaihtoja.

Hyvin perusteltu on puoliksi tehty

Rakenteellinen sosiaalityö vaatii tekijältään tutkivaa asennetta ja tieteellistä mieltä. Onkin tärkeää, millaiset hyvät perustelut ehdotukselle esitetään, jotta sitä voidaan arvioida. Kun käsityksen muotoilussa hyödynnetään eri osapuolten tietoa ja sitä analysoidaan huolellisesti, on toimintavaihtoehtojen hahmottaminen ja perustelu helpompaa. 

Asia voi ratketa työyhteisölähtöisen kehittämisen keinoin. Jos tilanne ei ole omin voimin ratkottavissa, toimenpide-ehdotusten huolellinen perusteltu ja argumentointi jouduttaa polkua perille.

Sprintti vai maraton?

Rakenteellisessa sosiaalityössä tiedon välittämisen polku voi olla lyhyt tai pitkä, sprintti tai maraton. Vaikka toisinaan esitettyyn huoleen pystytään löytämään ratkaisu nopeastikin, monesti ongelmat voivat olla laajoja ja monimutkaisia. Silloin voi olla tarpeen pitkäjänteisempi vaikuttamistyö, johon tarvitaan useampia hyvin perusteltuja ehdotuksia. 

Etenkin silloin, kun tarvittavat muutokset ovat kansallisia, voi kyseessä olla viestijuoksu: kapula etenee juoksijalta toiselle. Silloin tärkeää on, ettei kapula putoa vahingossa. Onkin  tarpeen miettiä, miten rakenteellisen sosiaalityön tietoa saadaan kuljetettua myös kansallisen päätöksenteon, ohjauksen ja kehittämisen tueksi. Tätä pohdintaa tulee tukemaan sosiaalihuollon kehittämisohjelma. Sen puitteissa selvitetään, miten rakenteellista sosiaalityön tietoa voidaan hyödyntää tulevilla hyvinvointialueilla ja niiden tiedolla johtamisessa.

Heidi Muurinen
kehittämispäällikkö, VTT, THL

Sosiaalihuollon kehittämisohjelma on osa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa.

____________________________
THL toteuttaa osana sosiaalihuollon kehittämisohjelmaa kaikille sosiaalipalveluiden järjestämisestä vastaaville kunnille tai kuntayhtymille kyselyn toukokuussa 2021. Kyselyllä kartoitetaan sitä, miten rakenteellisen sosiaalityön järjestämistehtävä on toteutettu ja mitä tietoa rakenteellisen sosiaalityön keinoin olisi tärkeää tuottaa kansallisesti. Tuloksia hyödynnetään THL:n syksyllä 2021 järjestämissä rakenteellisen sosiaalityön työpajoissa.