Hyppää sisältöön

Reilu vuosi aikaa h-hetkeen: ehditäänkö kaikki välttämätön tehdä?

Valtiovarainministeriö
28.10.2021 13.15
Kolumni
Ville-Veikko Ahonen, Antto Korhonen ja Teemu Eriksson
vas. Ville-Veikko Ahonen, Antto Korhonen ja Teemu Eriksson

Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut siirtyvät kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointi-alueiden järjestämisvastuulle noin kolmensadan työpäivän päästä. Valmisteluun käytössä olevaa aikaa vähentää tästäkin vielä muun muassa loma-ajat.

Valmistelu on käynnissä kaikilla alueilla: valmistelijoiden rekrytoinnit etenevät, teemakohtaisia muutossuunnitelmia on hyväksytty väliaikaisissa valmistelutoimielimissä ja tietojen kokoaminen siirtyvistä henkilöistä ja sopimuksista on työn alla. 

Myös hallinnon, talouden ja tukipalveluiden -valmisteluryhmässä (HTT-valmisteluryhmä) alueiden valmistelun aktivoituminen näkyy. Viimeisimmässä ryhmän työpajassa oli läsnä yli 60 osallistujaa, ja oletettavaa on, että osallistujien määrä lisääntyy tästä vielä merkittävästi. 

Sopimusten, tukipalveluiden ja henkilöstösiirtojen alueverkostot ovat käynnistäneet työnsä. Niissä valmistellaan yhteisiä mallipohjia, jaetaan parhaita käytäntöjä ja tunnistetaan keskeisiä haasteita nostettavaksi valtakunnalliseen keskusteluun. Talousvalmistelijoiden alueellista organisoitumista vielä odotellaan.

Määrätietoinen valmistelu edellyttää myös malttia

Aikaa häiriöttömän siirtymisen valmisteluun ei ole paljoa. Viisautta onkin keskittyä sekä alueiden että kansallisessa valmistelussa vain välttämättömiin tehtäviin, joilla toiminnan jatkuvuus turvataan. Alueilla ja kansallisilla toimijoilla on myös oltava jaettu tilannekuva valmistelun kipupisteistä ja riskeistä, jotta niihin voidaan yhdessä reagoida riittävän ajoissa. 

Määrätietoisen ja ripeän valmistelun lisäksi valmistelijoilta ja päätöksentekijöiltä edellytetään myös malttia. Esimerkiksi kuntaliitostilanteista opittua on, että toiminnan uudistaminen vie useamman valtuustokauden. Olennaista on, että valmistelussa, erityisesti vate-aikana, ei tehdä sellaisia strategisia päätöksiä, jotka vaikeuttaisivat alueiden toiminnan uudistamista ensimmäisinä aluevaltuustokausilla. 

Malttia vaaditaan myös meiltä kansallista valmistelua tekeviltä. Esimerkiksi yksityiskohtaista alueiden valmistelun ohjausta on vältettävä, koska alueiden itsehallintoa ja sen muodostumista sekä itsenäistä vastuunkantoa on tärkeä tukea heti alueiden alkutaipaleelta lähtien.

Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön oltava saumatonta

Jatkuvuuden turvaamisen ja uudistuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta olennaista on, että hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämistä ja järjestämisvastuun siirtoa alueille valmistellaan hyvässä yhteistyössä kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueen valmistelijoiden kanssa. Jotta aikataulu pitää, ei aikaa ole tuhlattavaksi turhiin vääntöihin ja epätietoisuuteen, koska riitely on tunnetusti kallista hallintoa.

Kunnilla ja hyvinvointialueilla on tulevaisuudessa paljon yhteistä tekemistä, yhdyspintoja, alueiden asukkaiden hyväksi. Organisaatiorajat eivät saisi haitata merkittävien yhteisten intressien toteuttamista nyt saati tulevaisuudessa.

ICT, hankinnat, sopimukset ja tukipalvelut puhututtavat muutoksessa

Alueiden valmistelussa akuuteimmat ja merkittävimmät haasteet liittyvät erityisesti tietojärjestelmämuutosten tekemiseen ja hankintoihin sekä talous- ja henkilöstöhallinnon ja muiden tukipalveluiden järjestelyihin. Viimeisten viikkojen aikana myös siirtyvien sopimusten tilannekuva on tarkentunut. Sopimusten perkaaminen on osoittautunut arvioitua työläämmäksi.

Huolta on viime aikoina herättänyt alueilta tulevat viestit pätevien valmistelijoiden saamisesta valmisteluun. Osaavia muutoksen valmistelijoita ei tarvita pelkästään hyvinvointialueille, vaan myös esimerkiksi kuntiin ja kuntayhtymiin, inhouse-yhtiöihin, ICT-palveluja tarjoaviin yrityksiin sekä kansalliseen valmisteluun.

Savottaa, riskejä ja yhteisesti pähkittäviä asioita siis valmistelussa riittää. Aikataulu on kireä, mutta hyvällä valmistelulla siinä voidaan pysyä. Onnistumisen resepti onkin tiivistetysti olennaiseen keskittyminen, maltti, yhteistyö sekä yhteinen tilannekuva valmistelun riskeistä ja ripeä reagointi niihin.

Ville-Veikko Ahonen        
Muutosjohtaja, valtiovarainministeriö

Teemu Eriksson
finanssineuvos, valtiovarainministeriö

Antto Korhonen
neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö