Sidosryhmien verkkotyöpajassa rakennettiin parasta mahdollista tulevaisuuden sote-keskusta
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman sidosryhmille järjestettiin verkkotyöpaja 4.–25.5.2020. Työpajan tavoitteena oli selvittää sidosryhmien näkemyksiä tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksesta.
Verkkotyöpajassa oli vallalla ajattelu: tätä mahdollisuutta kannattaa hyödyntää – tehdään rohkeasti uutta!
Työpajaan osallistui yhteensä 1233 henkilöä. Osallistujat olivat kuntatoimijoita, järjestöjen edustajia, kokemusasiantuntijoita, kansalaisia, yritysten edustajia sekä henkilöitä tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatioista. Noin puolet osallistujista edusti järjestöjä.
Paras mahdollinen tulevaisuuden sote-keskus – ihmisläheinen ja kokonaisvaltaisesti palveleva
Verkkotyöpajassa visioitiin parasta mahdollista tulevaisuuden sote-keskusta kuva-assosiaation avulla. Paras mahdollinen tulevaisuuden sote-keskus on yhteistyötä tekevä ja verkottuva, kokonaisvaltaisesti palveleva sekä monipuolista osaamista ja asiantuntemusta edustava. Siellä ihminen tulee autetuksi yhden yhteydenoton kautta.
Tulevaisuuden sote-keskus on ihmisläheinen ja ihmisen parasta ajatteleva. Ihminen kohdataan siellä aidosti ja arvostavasti. Tulevaisuuden sote-keskus hyödyntää tietoa ja teknologiaa ja on ympäristöystävällinen.
Eri sidosryhmien näkemykset parhaasta mahdollisesta tulevaisuuden sote-keskuksesta olivat hyvin samansuuntaisia. Kuntien edustajien näkemyksissä painottui erityisesti yhteistyö. Yritysten edustajat korostivat muita enemmän asiakaslähtöisyyttä, teknologian hyödyntämistä, saavutettavuutta ja tehokkuutta.
Kokemusasiantuntijat ja kansalaiset näkivät parhaan mahdollisen tulevaisuuden sote-keskuksen erityisesti inhimillisenä ja ihmisen huomioivana. Tutkimus-, koulutus ja kehittämisorganisaatioiden edustajat korostivat muita enemmän kokonaisvaltaista palvelua.
Sidosryhmillä monipuolisia rooleja tulevaisuuden sote-keskuksen tavoitteiden saavuttamisessa
Kuntatoimijat näkivät oman roolinsa tulevaisuuden sote-keskuksen tavoitteiden saavuttamisessa erityisesti sujuvien palveluketjujen rakentajina sote-palveluiden ja muiden toimijoiden välillä. Vastauksissa korostui palvelutarpeen moniammatillinen arviointi ja sujuva palveluohjaus. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi kuntatoimijat korostivat mm. yhteistyömallien uudistamista sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.
Järjestöjen edustajat osallistuisivat tulevaisuuden sote-keskuksen tavoitteiden saavuttamiseen erityisesti matalan kynnyksen palvelujen kehittämisellä ja toteuttamisella. Järjestöt näkivät roolinsa asiakkaiden äänen esiin tuomisessa ja kokemusasiantuntijuudessa, joita voitaisiin hyödyntää sekä palvelujen kehittämisessä että yksittäisten asiakkaiden tukena. Järjestöt toivat vahvasti esille sähköisten palveluiden edistämistä ja näkivät roolinsa esimerkiksi niiden käytön tukemisessa.
Yritysten edustajat näkivät osallistuvansa tulevaisuuden sote-keskuksen tavoitteiden saavuttamiseen erityisesti tuomalla sote-keskuksiin teknologisia ratkaisuja ja viemällä palveluita kotiin. Teknologian hyödyntämisessä esille tuotiin esimerkiksi etävastaanotot, etäkuntoutus, moniammatilliset elintapaohjauksen etäpalvelut ja tiedon automaattinen analysointi. Kotiin vietävistä palveluista nousivat esille mm. ennaltaehkäisevä varhaisen tuen kotipalvelu, näytteenotot, lääketoimitukset sekä asiakkaan turvallisuuden tunteen lisääminen kotiin vietävän teknologian avulla.
Kokemusasiantuntijat ja kansalaiset kokivat oman roolinsa tulevaisuuden sote-keskuksen tavoitteiden saavuttamisessa olevan asiakkaan äänen ja kokemuksen esiin tuominen sekä palvelujen toteuttamisessa että niiden kehittämisessä. Tämän nähtiin olevan esimerkiksi testiryhmiin osallistumista, vertaistukea, asiantuntijakielen ”tulkkina” toimimista ja arjen avun tarjoamista perheisiin. Ehdotuksissa nousi esille myös potilas- ja asiakastiedon kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen asiakasnäkökulmasta.
Tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden edustajat osallistuisivat tulevaisuuden sote-keskuksen tavoitteiden saavuttamiseen tuottamalla tutkimustietoa mm. hyvistä ja vaikuttavista työkäytännöistä sekä asiakaslähtöisyyden edistämisen keinoista. Näiden organisaatioiden edustajat näkevät roolinsa uusien palveluinnovaatioiden luomisessa, tiedolla johtamisen kehittämisessä, koulutussuunnittelussa ja ammattilaisten kouluttamisessa esimerkiksi monitoimijaista työotetta vaativiin tilanteisiin.
Tulevaisuuden sote-keskus rakentuu ammattilaisten yhteistyöstä ja asiakkaan tarpeiden tunnistamisesta
Verkkotyöpajassa oli mahdollista arvioida muiden osallistujien antamia ideoita ja valita niistä ne, jotka ensisijaisesti tulisi toteuttaa.
Kuntien edustajien mukaan tulevaisuuden sote-keskuksen rakentamisessa ensisijaista on perustaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisvastaanottoja mm. paljon palveluja käyttäville asiakkaille. Potilas- ja asiakastietojärjestelmien yhteentoimivuus ja toimivien lupakäytäntöjen aikaansaaminen tietojen käyttämiseen yli sote-rajan on myös tärkeää. Ohjausta järjestöjen varhaisen tuen palveluihin tulisi kehittää niin, että se toteutuu jo lievissä ongelmissa.
Järjestöjen edustajien mukaan tulevaisuuden sote-keskuksen rakentamisessa ensisijaisesti toteutettavia asioita ovat järjestöjen kohderyhmäkokemuksen ja erityisasiantuntemuksen parempi hyödyntäminen monialaisessa yhteistyössä ja ehkäisevässä työssä. Asiakaslähtöisyyttä tulisi lisätä tarkastelemalla kriittisesti toimintamalleja sekä kuuntelemalla asiakkaiden toiveita ja tarpeita.
Yritysten edustajien mielestä alueellisen yhteistyön aktivointi on sote-keskuksen rakentamisessa ensisijaisinta. Monialaisten palveluketjujen kuvaaminen, asiakkaan osallisuuden nostaminen keskiöön ja palvelujen kohdentaminen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti arvioitiin myös ensisijaisiksi asioiksi toteuttaa.
Kokemusasiantuntijoiden ja kansalaisten mukaan ensisijaisesti toteutettavia asioita ovat hoidon henkilökohtaisen jatkuvuuden varmistaminen, kokonaiskuvan vastuuttaminen yhdelle taholle moniammatillisessa yhteistyössä, oman palveluohjaajan nimeäminen asiakkaalle sekä asiakkaan tarpeen oikea tunnistaminen ja ohjaus oikeaan palveluun.
Tutkimus-, koulutus- tai kehittämisorganisaatioiden edustajien mukaan ensisijaisesti toteutettavat asiat ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisvastaanotot sekä paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden määrittely ja heidän käyttämiensä palvelujen selvittäminen. Tärkeänä nähtiin tulevaisuuden sote-keskuksessa tarvittavan päivittäisen johtamisen määrittely sekä monialaisen ja verkostojen johtamisen kehittäminen.
Lisätietoja
Erityisasiantuntija Kirsi Paasovaara, [email protected], p. 029 516 3012