Hyppää sisältöön

Sosiaalipalvelut ovat keskeinen osa sote-uudistusta

Sosiaali- ja terveysministeriö
27.12.2021 13.46
Kolumni
Krista Kiuru

Tammikuussa edessämme ovat ensimmäiset aluevaalit, joissa valittavat hyvinvointialueiden aluevaltuustot käynnistävät sosiaali- ja terveydenhuollon uuden kauden. Jatkossa sosiaalihuollon palvelujen järjestämisen ja tuottamisen vastuu on hyvinvointialueella.

Koko sote-uudistuksen keskeinen avainsana on integraatio. Sote-uudistuksessa toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon horisontaalinen ja perus- ja erityistason vertikaalinen integraatio. Sosiaalipalveluissa on jo pidempään toteutunut myös toiminnallinen ulkoinen integraatio esimerkiksi erilaisten järjestöjen ja viranomaistoimijoiden, kuten Kelan kanssa. Palvelujen yhteensovittamisesta hyötyvät erityisesti asiakkaat, jotka käyttävät paljon tai monialaisesti palveluja. 

Uudistuksessa integraatiolla tavoitellaan sitä, että asiakasryhmille tarjotaan heidän tarpeitaan vastaavia palvelukokonaisuuksia ja palveluketjuja. Näin tapahtuu jos hyvinvointialueilla asiakkaiden palvelutarpeet osataan tunnistaa ja rakentaa tarpeita seuraavia palvelupolkuja. Hyvinvointialueiden työnsuunnittelussa pitää ymmärtää sosiaalisten kysymysten moninaisuus, ja palveluiden toteutukseen ja suunnitteluun pitää ottaa mukaan myös asiakasnäkökulma.

Monialaisen palvelutarpeen tunnistamismallien käyttöönotto sekä yhtenäisistä työtavoista sopiminen ovat tulevilla hyvinvointialueilla ensimmäinen askel kohti onnistunutta integraatiota. Oikeanlaiseen hoitoon ja hoivaan pääsyn varmistaminen on tärkeä osa tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuutta ja uudistuksen toteuttamista. Toiminnan, työkäytäntöjen ja työmenetelmien kehittäminen tukevat sekä hoitoon ja hoivaan pääsyä että palvelujen vaikuttavuutta.

Hallitusohjelman mukainen sosiaalihuollon kehittämisohjelman työ on  käynnistynyt. Sosiaalihuollon kehittämisohjelmalla rakennetaan pitkän aikavälin strategista toimintamallia ja polkua sosiaalihuollon kehittämisen ja kehittymisen tueksi. Tärkeitä kysymyksiä ovat mm. sosiaalihuollon erityisen vaativien palvelujen kehittäminen ja palvelurakenne, palvelutoiminnan perusrahoituksen ja hankerahoituksen tarkastelu, vaikuttavuusperustaisen ohjauksen kehittäminen, riittävän henkilöstön ja osaamisen turvaaminen, alue-kehittämistyön vahvistaminen sosiaalihuollon asiantuntijuudella sekä tutkimuksen ja kehittämisen toiminnallisten rakenteiden ja resurssin varmistaminen.

Sosiaalihuollon tulee toiminnassaan entistä vahvemmin ankkuroitua uuteen tietoon ja tutkimukseen perustuviin käytäntöihin. Sosiaalihuollon tutkimus-koulutus-kehittämis-innovaatio –kokonaisuus on avainasemassa nopeasti muuttuvassa maailmassa. Sosiaalihuollon kehittämisen tavoitteena on hyvä olla tutkimus- ja tietoperustainen sosiaalihuolto. 

Toivon että sosiaalihuollon ammattilaiset yhdessä päätöksentekijöiden, tutkijoiden sekä kuntien ja järjestöjen kanssa lähtevät sankoin joukoin mukaan keskusteluun sosiaalihuollosta osana sote-uudistusta. 

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru