Hyppää sisältöön

Sote- jory: Tilannekatsaus valmistelutyöhön – hallituksen esitys sote-uudistuksesta loppusuoralla

4.12.2020 11.31
Uutinen

Hallituksen esitys sote-uudistuksesta on saanut lausunnot sekä EU-komissiolta, että oikeuskanslerin virastosta. Virkamiesvalmistelut sote-uudistuksen selvitystyössä etenevät aikataulussa. Hallituksen esityksen aikataulu sote-uudistuksen osalta on vielä auki, tavoitteena on saada esitys eduskunnalle joulukuun toisella viikolla.

Hallituksen esitys sotesta – oikeuskanslerin ennakkotarkastus ja keskustelut komission kanssa, Auli Valli-Lintu, STM

Esitykseen liittyvästä notifikaatiotarpeesta Auli Valli-Lintu, STM, kertoi, että keskustelu komission kanssa on käyty ja tämä ei aiheuta muutoksia esityksen sisältöön. Todettiin, että hallituksen esitysluonnos on ollut oikeuskanslerin ennakkotarkastuksessa. 

Tulevaisuuden sote-keskus –ohjelman tilannekatsaus, Kirsi Paasovaara, STM 

Tulevaisuuden sote-keskus-hankkeille on tänä vuonna jaettu 70 miljoonaa euroa valtionavustuksia. Hankkeet ovat käynnistyneet syksyn aikana pääosin suunnitellusti, mutta joitakin viiveitä on rekrytoinneissa ollut. Vuonna 2021 on tarkoitus järjestää täydentävä valtionavustushaku, jossa alueet voivat hakea lisärahoitusta jo aloitettujen hankkeiden laajentamiseen, syventämiseen ja jatkamiseen. Haun painopisteinä tulevat alustavan linjauksen mukaan olemaan palveluiden saatavuus ja kuntoutus. 

Tilannekatsaus sote-rakenneuudistuksen valtionavustushankkeista, Antti Kuopila, STM

Valtionavustushankkeet tukevat hyvin alueellista valmistelua. Myös THL:n asiantuntija-arvion esiin nostamat painopisteet/haasteet on hyvin huomioitu. Tulevaisuuden sote-keskuksen ja sote-rakenneuudistushankkeiden välistä integraatiota on rakennettu usealla alueella ja alueilla on myös yhteinen ohjausryhmä kummallekin hankkeelle.

Osa alueista on vielä organisoitumisvaiheessa ja täsmentää osahankkeita/toimenpiteitä ja osassa on päästy jo hankkeen toteutusvaiheeseen ja konkreettisten toimenpiteiden aloitukseen. Hankkeiden aikatauluihin ja riskeihin ovat osaltaan vaikuttaneet korona-tilanne, luultua pidempi hankkeen organisoituminen/käynnistyminen ja osatoteuttajien kanssa tehtävät sopimukset. Rekrytoinneissa myös ollut joillain alueilla haasteita, mutta rekrytoinnit on nyt saatu kuta kuinkin alueilla tehtyä. Kuopilan mukaan alueilla vaikuttaisi olevan hyvä ja positiivinen tekemisen meininki sekä selvät suuntaviivat etenemisen osalta.  

Rakenneuudistuksen osalta aiheita, jotka ovat nousseet esiin: alueellinen yhteistyö ja tulevien hyvinvointialueiden rakentaminen, sujuvan toteutuksen turvaaminen, järjestämisvastuun kehittäminen ja vahvistaminen. Niin ikään palvelurakenne, palvelupolut, ohjausmallit ja strategiat sekä johtamisen ja ohjauksen kokonaisvaltainen kehittäminen. Tietojohtaminen, ennakointi, vertailtavuus sekä sote-palvelujärjestelmän rakentaminen ja integraatio sekä sähköiset/digitaaliset palvelut ja –järjestelmät ovat mietinnässä. Lisäksi etäpalvelut, digitaalisten palveluiden hyödynnettävyys sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmät ja kaiken tämän yhtenäistäminen tuovat haasteita. 

Aluehallinnon ja monialaisten maakuntien parlamentaarisen selvitystyön tilannekatsaus, Antto Korhonen, VM 

Selvitystyössä arvioidaan monialaisille maakunnille siirrettävissä olevia tehtäviä. Arvioitavat tehtäväkokonaisuudet ovat olleet: sosiaali- ja terveydenhuoltoon tai pelastustoimeen liittyvät tehtävät, maakunnan liittojen lakisääteiset tehtävät, työvoima- ja yrityspalvelut ml. kotouttaminen, ruoka- ja luonnonvaratehtävät, alueelliset liikennetehtävät, alueelliset ympäristötehtävät sekä varautumiseen liittyvät tehtävät. Asettamispäätösten mukaisesti selvitystyön lisäksi tehdään myös alustava ehdotus siirrettävistä tehtävistä. Selvitystyössä on tarkasteltu vaihtoehtoisina kolmea edellä mainittujen tehtävien pohjalta rakennettua skenaariota: 

  1. Hyvinvointialue: Maakunta rakentuu sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvien tehtävien varaan
  2. Sote- ja aluekehitysmaakunta: Maakunta rakentuu sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvien tehtävien, nykyisten maakunnan liittojen lakisääteisten tehtävien, alueellisen turvallisuussuunnittelun tehtävien sekä valtion tällä hetkellä hoitamien julkisen henkilöliikenteen järjestämistehtävien ympärille. 
  3. Monialainen maakunta: Maakunta rakentuu selvästi edellisiä skenaarioita laajemman monialaisen tehtäväkokonaisuuden ympärille. 

Selvitystyö on valmistumassa vuoden loppuun mennessä.

Tilannekatsaus Maakuntaverokomiteasta, Panu Pykönen, VM

Komitea asetettiin helmikuun lopulla selvittämään ja arvioimaan maakuntien verotusoikeutta maakuntien rahoituslähteenä. Komitean tulee arvioida myös, millaisia muutoksia verojärjestelmään ja verotulojen tasausjärjestelmään tarvittaisiin, jos maakuntien rahoitus perustuisi osin verotusoikeuteen. Komitea on kokoontunut nyt kymmenen kertaa ja loppuvuodelle kokouksia on jäljellä kolme. Viimeinen kokous on 17.12. ja tavoitteena on saada työ päätökseen vuoden loppuun mennessä. Pykösen mukaan aikataulu on todella tiukka ja raportin julkaisu menee vuodenvaihteen yli. 

Kokouksissa on käsitelty nykytilaa ja lähtökohtia mahdollisen maakuntaveron käyttöönotolle. Näitä ovat olleet perustuslaillisset näkökulmat maakuntien verotusoikeuteen, maakuntien väestöllinen tilannekuva, palvelutarpeen ja sote-menojen alueelliset erot sekä ansiotuloveropohja maakunnissa. Lisäksi on luotu yleiskuvaa Suomen verojärjestelmästä ja ansiotuloverotuksesta, kuntien verotusoikeudesta ja verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta. Komitea on tarkastellut verotusta kolmen skenaarion kautta:

  1. Ei maakuntaveroa, rajattu tehtäväkenttä
  2. ”Pieni maakuntavero”
  3. ”Suuri maakuntavero”, laaja tehtäväkenttä. 

Komiteassa käydään parhaillaan keskusteluja eri vaihtoehdoista mutta mitään linjauksia ei tässä vaiheessa ole vielä tehty.
 

Kokoustiedote