Hyppää sisältöön

Sote-keskus kehittämisen painopiste on ehkäisevässä työssä – muista siis neuvolat sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Sosiaali- ja terveysministeriö
10.12.2021 9.28
Kolumni
Ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola, kehittämispäällikkö Johanna Jahnukainen ja tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinenuovi
Ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola (vas), kehittämispäällikkö Johanna Jahnukainen ja tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen kehittämisessä on tavoitteeksi asetettu toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön.

Hyvinvointialueita ohjataan pyrkimään tavoitteeseen esimerkiksi vahvistamalla perustason ehkäisevää työtä ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, kuten elintapaohjausta.

Uusien kehitettävien toimintamallien lisäksi on tärkeää pitää jo toiminnassa olevat ehkäisevät palvelut elinvoimaisina ja laadukkaina. Neuvolatoiminnan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon merkitys on keskeinen. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että palvelut tarjotaan lähipalveluina asiakassuhteen jatkuvuuden periaatetta noudattaen.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ainutlaatuisuus on kokonaisten ikäluokkien kohtaaminen terveystarkastuksissa, joissa on mahdollista keskustella pienistä murheista isoihin huoliin. Myös neuvola tavoittaa lähes kaikki lasta odottavat ja 0–6 -vuoden ikäiset lapset ja heidän vanhempansa.

Lähipalvelua kouluissa ja oppilaitoksissa 

Koronaepidemia on kuormittanut lapsia ja nuoria. Kouluterveyskyselyn tuoreiden tulosten mukaan ahdistuneisuus, masentuneisuus ja kokemus huonosta terveydentilasta ovat yleistyneet. Kouluilla ja oppilaitoksissa tarjottavat palvelut ovat entistä tärkeämpiä varhaisen avunsaannin kannalta. 

Määräaikaisten terveystarkastusten merkitys korostuu, jos joka kolmannen nuoren tytön tarkastuksessa on mahdollista tunnistaa mielenterveyspulmia, kuten kouluterveyskyselyn tulosten valossa näyttää. Terveiden lasten turhista tarkastuksista puhuvienkin on tullut aika tarkistaa näkökulmaansa. 

Tuore suomalainen tutkimus vahvistaa, että sekä vanhemmat että koululaiset pitävät laajoja terveystarkastuksia hyödyllisinä. Aiemmin on jo kertynyt tietoa siitä, että neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon henkilöstö kokee laajojen terveystarkastusten olevan monin tavoin hyödyllisiä henkilöstölle ja perheille.

WHO julkaisi tänä vuonna suositukset kouluterveydenhuollolle. Suosituksissa painotetaan ehkäisevien palveluiden merkitystä hyvinvoinnille. Hyvin toteutettujen ehkäisevien palveluiden hyödyt heijastuvat pitkälle. Lapsen tai nuoren oman toimijuuden tukeminen ja vahvistaminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen pohtimisessa on ehkäisevien palvelujen keskeisintä sisältöä. 

Mielenterveyden edistämisessä huomioidaan koko perhe 

Myös vanhempien lisääntynyt uupumus on tullut esille korona-aikana tehdyissä tutkimuksissa. Vanhempien tukeminen on ehkäisevien palvelujen tärkeä ajankohtainen tehtävä. Samalla perheen lapset hyötyvät annetusta tuesta. 

Avoimen keskustelun ja tiedon tarjoamisen tiedetään olevan hyödyllisiä keinoja vahvistaa vanhempien pystyvyyden tunnetta ja vähentää stressiä. Vanhemmille ehkäisevissä palveluissa käyty keskustelu ja vahvistuksen saaminen voivat olla hyvinkin merkityksellistä vanhemmuuden tukea. Arvon tuottaminen asiakkaalle palvelun hyödyn kokemuksena lienee sosiaali- ja terveyspalvelujen tärkeimpiä tavoitteita.

Mielenterveyden edistäminen tarkoittaa ehkäisevissä palveluissa muun muassa vanhemman ja lapsen riittävän hyvän vuorovaikutuksen tukemista sekä vanhempien mielenterveydestä huolehtimista. Esimerkiksi keskustelu vanhempien omista lapsuusajan haitallisista kokemuksista saattaa auttaa katkaisemaan ylisukupolvisia ketjuja väkivaltaisessa käyttäytymisessä.

Yhdenvertaisuus toteutuu ehkäisevissä palveluissa

Toisin kuin monella muulla maalla, meillä on jo universaalien – kaikille kuuluvien – ehkäisevien palvelujen vakiintunut rakenne ja pitkä perinne kansanterveystyölle. Toiminnan sisältö ei kuitenkaan ole kaikille samanlainen, vaan se räätälöidään aina yksilön ja perheen tarpeiden pohjalta. Palveluissa tapahtuvien kohtaamisten merkitys tuli esille korona-aikana, kun henkilöstöä siirrettiin muihin tehtäviin ja kynnys hakeutua avun piiriin kasvoi.

Ehkäisevien palvelujen arvo on kohtaamisissa, joiden yhdenvertainen saatavuus ja laadukas toteutuminen loistakoon meille Pohjantähtenä kaikessa kehittämisessä.

Kirjoittajat
Tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen, THL
Ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola, THL
Kehittämispäällikkö Johanna Jahnukainen, THL

___________________

Luettavaa

Nikander, Hermanson, Vahlberg, Kaila, Sannisto, Kosola:
Associations between study questionnaire-assessed needs and school doctor-evaluated benefit of routine health checks: an observational study, 2021

Hakulinen, Hietanen-Peltola, Vaara, Merikukka, Pelkonen: 
Laajoista terveystarkastuksista hyötyvät sekä perheet että neuvolahenkilöstö – ammattilaisten kokemuksia. Tutkimuksesta tiiviisti 33, 2017, THL

Hietanen-Peltola, Hakulinen, Vaara, Merikukka, Pelkonen:
Laajoista terveystarkastuksista hyötyvät sekä perheet että kouluterveydenhuollon henkilöstö – ammattilaisten kokemuksia, Tutkimuksesta tiiviisti 22/2017, THL

Kouluterveyskysely 2021 

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus 2020–2022, Sosiaali- ja terveysministeriö

 WHO guideline on school health services (2021)