Sote-palvelua omalla äidinkielellä

Sosiaali- ja terveysministeriö
13.4.2021 9.15

Ring ring! Hei, olet soittanut kuntaan A. Paina 1, jos haluat palvelua suomeksi. Paina 2, jos haluat palvelua ruotsiksi.

Milla painaa 2. 
- Kunnan hyvinvointipalvelu, hyvää päivää.
- Hej, det är Milla, jag skulle vilja beställa en mottagningstid. 
- Öhmm…voidaanko puhua suomea?
- Öh, joo. Haluaisin varata vastaanottojan, mielellään ruotsin kielen taitoiselle.
- Oletko varma, että haluat ajan ruotsinkieliselle?
- Kyllä olen. 
- Siinä tapauksessa soittaisitko tähän toiseen numeroon...

Tältä palvelu välillä näyttää ruotsinkielisen asiakkaan silmin. Asiakasta pallotellaan eri puhelinnumeroiden ja palvelujen välillä, kun yhtenäisiä asiointipolkuja ei ole. 

Mahdollisuus ruotsinkieliseen palveluun vaihtelee suuresti kunnittain. Yllä oleva esimerkki kuuluu onneksi harvinaisuuksin. Palvelua ei ole tietoisesti suunniteltu kömpelöksi, onhan ruotsinkielinen puhelinlinja kuitenkin avattu. Ongelma on siinä, ettei prosessia ole mietitty loppuun asti: millaisena palvelu oikeasti näyttäytyy ruotsinkieliselle asiakkaalle? Juuri siitä kenkä usein puristaa.

Uskon, että kaikki kunnat haluavat tarjota hyvää palvelua kaikille asukkaille kielestä riippumatta. Mutta silloin kieli on otettava huomioon palveluja suunniteltaessa. Tulevalla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella lupaamme yhdenvertaiset asiakaslähtöiset palvelut suomeksi ja ruotsiksi, mahdollisuuksien mukaan myös useammalla kielellä.

Oikeaa asennetta ja huolellista valmistelua 

Kielikysymys ei ole vain lakisääteinen asia, se tulisi nähdä laatukriteerinä. Kun asiakas voi kommunikoida omalla tunnekielellään, se vaikuttaa hoidon ja palvelun onnistumiseen – ja me kaikkihan pyrimme tarjoamaan hyvää hoitoa.

Länsi-Uudenmaan soten valmisteluvaiheessa kielikysymys on mukana punaisena lankana. Huolehdimme, että digitaaliset palvelut toimivat yhtäläisesti kielestä riippumatta ja tietojärjestelmät ottavat huomioon asiakkaan palvelukielen sekä henkilöstön kielitaidon. Kieli on yksi laatumittareistamme. Kun kielinäkökulma on mukana kaikessa, ruotsin kieli ei pääse unohtumaan, kun palveluja kehitetään ja parannetaan.

Länsi-Uusimaa on saanut erityisvastuun ruotsinkielisten palveluiden kehittämisestä koko maassa, ja se on omiaan vahvistamaan ruotsin kielen asemaa alueellamme. Olemme aloittelemassa työtämme tämän erityistehtävän parissa.

Miltä ruotsinkieliset palvelut näyttävät käytännössä?

Useimmissa palveluissa tavoitteenamme ovat kaksi- tai monikieliset ratkaisut. Palvelu siis näyttää samanlaiselta kielestä riippumatta. On tärkeää, että osaamme myös ohjata asiakkaita siten, että he saavat palveluja toivomallaan kielellä.

Erityispalveluihin ja pienille asiakasryhmille mietimme erillisratkaisuja: esimerkiksi psykiatrista hoitoa, tiettyjä sosiaalihuollon palveluja, lapsiperheiden ja nuorten tukipalveluja tai muistisairaiden hoitoa haluamme tarjota tulevaisuudessa paremmin myös ruotsiksi.

Länsi-Uudenmaan sote-valmistelussa on mukana kymmenen kuntaa Espoosta Hankoon, joten meillä on laaja ruotsinkielinen väestöpohja. Kun teemme yhteistyötä, pystymme tarjoamaan palveluja monipuolisemmin ja rakentamaan yhtenäisiä ruotsinkielisiä palvelupolkuja. Voimme hyödyntää henkilöstön kielitaitoa optimaalisesti sen sijaan, että taistelisimme saatavilla olevasta ruotsintaitoisesta henkilöstöstä. Myös yhteistyö kolmannen sektorin ja muiden hyvinvointialueiden kanssa tulee tässä vahvasti mukaan kuvaan.  

Tavoitteenamme on tarjota parempaa ja yhdenvertaisempaa palvelua molemmilla kotimaisilla kielillä koko Länsi-Uudellamaalla. Haasteita on paljon, mutta niin on myös tahtoa ja oikeaa asennetta. Ja niillä pääsee jo pitkälle.

Kia Leidenius
erityisasiantuntija, Länsi-Uudenmaan sote-hanke