Hyppää sisältöön

Sote-tiedon uudet mahdollisuudet

24.11.2020 15.10
Kolumni

Tiedon roolia ja merkitystä on kiinnostavaa tarkastella sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Tämän päivän maailmassa menestys perustuu tiedon jakamiseen tiedon keskittymisen sijaan. Lokakuun lopussa sosiaali- ja terveysministeriö järjesti kansallisen verkkotapahtuman ”Mikä muuttuu, kun sote-toimintoja johdetaan tiedolla”. Tapahtuma kiinnosti yli 300 kunta- ja sote-alan päättäjää, sote-ammattilaista ja viranomaista ympäri Suomea.

Tiedolla johtaminen on edellytys sote-uudistuksen onnistumiselle

Tapahtumassa kerrottiin sote-tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan ohjelman (Toivo) sisällöstä ja tavoitteista sekä keskusteltiin kansallisen ja alueellisen yhteistyön merkityksestä sote-rakenneuudistuksen valmistelussa.

Tilaisuuden avasivat STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila ja osastopäällikkö Kari Hakari, jotka taustoittivat sote-uudistusta ja toivat tiedolla johtamisen sote-uudistuksen kontekstiin: miksi tiedolla johtamista tarvitaan ja miksi hyvinvointialueiden kannattaa panostaa tietojohtamisen kehittämiseen?

Sote-uudistus tuo tulleessaan uusia tietotarpeita niin järjestämisvastuussa oleville hyvinvointialueille kuin ohjausta, valvontaa ja arviointia tekeville viranomaisille. Hyvinvointialueet ja kansalliset viranomaiset tarvitsevat tietoa väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä tarjottavien sote-palveluiden kustannuksista ja vaikuttavuudesta.

Käytettävissä oleva sote-tietopohja on liian kapea tukemaan johtamistehtävää ja päätöksentekoa muodostettavilla hyvinvointialueilla. Sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyisi hyvinvointialueille sote-uudistuksen yhteydessä. 

Haasteita on myös tiedon laadussa ja käytettävyydessä. Tieto on hajallaan alueellisissa ja kansallisissa rekistereissä eikä se ole yhteismitallista ja vertailukelpoista alueiden välillä.

Uusi sote-tietopohja on avain yhdenvertaisille ja laadukkaille palveluille

Toivo-ohjelma on jaettu Valtava- ja Virta-hankkeisiin. Molemmilla hankkeilla on keskeinen rooli siinä, kuinka luotettavaa ja ajantasaista tietoa on saatavilla sote-palvelujen kehittämisen tueksi.

Valtava-hankkeessa uudistetaan kansallista sote-tietotuotantoa palvelemaan viranomaisten ohjaus-, seuranta-, arviointi- ja valvontatehtäviä. Valtava-hankkeessa tehtävä työ hyödyntää koko väestöä: laadukkaan tiedon avulla palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden arviointi ja ohjaus on mahdollista koko maassa.

Valtava-hankkeen yhtenä tuotoksena kansallinen sote-tietopohja laajenee. Tietoa on saatavilla seitsemän uuden sote-tietotuotantolinjan myötä, joihin kuuluu muun muassa ensihoitopalvelun tietotuotanto ja sosiaalihuollon rekisteri sekä kansalliset laaturekisterit.

Lisäksi olemassa olevien rekisterien tiedon laatu paranee Valtava-hankkeessa tehtävän harmonisointityön ansiosta. Tavoitteena on, että sote-tieto on vertailukelpoista niin alueellisella kuin kansallisella tasolla. Valtava-hankkeessa rakennettava kansallinen IT-infrastruktuuri mahdollistaa automatisoidun tiedonhallinnan kehittymisen ja sote-tiedon hyödyntämisen yleisten käyttöliittymien kautta.

Hyvinvointialueiden tiedolla johtaminen lisää alueiden vertailtavuutta

Virta-hankkeen tavoitteena on mahdollistaa tulevien hyvinvointialueiden johtaminen luotettavalla ja ajantasaisella tiedolla. DigiFinland Oy tukee alueita tietojohtamisen kyvykkyyden kasvattamisessa, erityisesti sote-järjestämistehtävässä ja siihen liittyvässä tietojohtamisessa.

Hyvinvointialueet ovat eri vaiheessa tiedon hyödyntämisessä. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotella on paljon käytännön kokemusta tarvittavasta muutoksesta. Eksoten kehitysjohtaja Merja Tepposen mukaan on tärkeää, että alueet ja sote-toimijat tiedostavat sen mahdollisuuden, minkä vanhasta luopuminen antaa.

Keskiössä alueellinen ja kansallinen keskustelu

Tiedolla johtaminen luo mahdollisuuksia sote-alan eri toimijoille. Vuoropuhelun ylläpitäminen alueiden välillä ja niiden sisällä tarjoaa mahdollisuuden tiedon jakamiseen. Muutos edellyttää uusia toimintatapoja ja vakiintuneitten ajatusmallien kyseenalaistamista ja uuden oppimista. Muutos edellyttää aluerajojen ylittävää vuoropuhelua toimivien yhteistyömuotojen löytämiseksi.

STM:n verkkotapahtumassa THL:n tietoylijohtaja Pekka Rissanen painotti, että tietoa kerätään hyvinvointialueiden tarpeisiin, ei THL:n tai muiden viranomaisten tarpeisiin. Viranomaisen rooli tiedolla johtamisessa on varmistaa, että alueellisilla ja kansallisilla toimijoilla on sama tieto käytettävänä, ja että kerättävä tieto vastaa tietojohtamisen tarpeita. Alueellisessa ja kansallisessa vuoropuhelussa varmistetaan, että alueelliset ja kansalliset arviointimittarit ovat samoja.

Juhana Valo
ohjelmapäällikkö, Toivo-ohjelma
sosiaali- ja terveysministeriö

Kooste verkkotapahtumasta on nähtävissä osoitteessa: https://videonet.fi/stm/20201028/