Hyppää sisältöön

Suomalaiset arvostavat julkisesti järjestetyn sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen erittäin korkealle

Sosiaali- ja terveysministeriö
15.11.2021 13.51
Kolumni
Lähihoitajat käytävällä

Hyvinvointialue saa järjestämisvastuulleen kaksi yhteiskunnallisesti erittäin merkittävää ja väestön laajasti arvostamaa toimialaa, kirjoittavat Pasi Ryynänen ja Sirkku Pikkujämsä.

Useissa tutkimuksissa on todettu, että terveys on suomalaisille tärkein henkilökohtainen arvo. Peräti kolme neljästä suomalaisesta luottaa terveyspalvelujen ja kuusikymmentä prosenttia sosiaalipalvelujen toimintaan. Lähes kaikki ovat halukkaita käyttämään verovaroja terveyden- ja sairaanhoitoon vähintään nykyisen määrän. Suomalaiset luottavat turvallisuusviranomaisista eniten pelastustoimen toimintaan: lähes 100% luottaa pelastustoimeen erittäin paljon tai melko paljon. Kansalaisten turvallisuuden tunteen kannalta pelastuslaitos koettiin merkittävämmäksi kuin terveyspalvelut tai poliisi. Parinkymmenen arvostetuimman ammatin joukossa on terveydenhuollon ja pelastustoimen ammatteja usealla eri nimikkeellä. (Lähteet Finsote 2020, Poliisibarometri 2020, Turvassa 2019 –kysely, Suomen Kuvalehti 2018).

Väestö siis luottaa paljon julkisesti järjestettyihin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluihin. Tämä tuo hyvinvointialueille vastuun ja kannusteen toteuttaa jatkossakin kummankin toimialansa palveluja niin hyvin kuin mahdollista. Hyvinvointialueen tavoitteena on varmistaa väestön ja toimintaympäristön turvallisuus, hyvinvointi ja terveys. Tämä onnistuu parhaiten, kun toimialat hoitavat oman osansa ja tekevät yhteistyötä toisiaan tukien. 

Sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi – tuttavallisesti sote ja pela - ovat hyvinvointialueen kaksi itsenäistä, rinnakkaista toimialaa. Valtio ohjaa jatkossa hyvinvointialueita kummankin toimialan osalta ministeriöiden yhteistyönä. Lisäksi kansallista toimialaohjausta on soteen ja pelaan myös erikseen, kuten sisällön osalta pitääkin. Valtakunnallisen johtamisen ja ohjaamisen näkökulmasta on toimialojen osalta eroavaisuuksia. Pelastustoimessa tavoitteena on parantaa palvelujen yhdenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta vahvistamalla valtakunnallista johtamista ja ohjausta. Halutaan varmistaa, että häiriötilanteissa, suuronnettomuuksissa ja poikkeusoloissa pelastustoimen järjestelmä toimii koko maassa yhtenäisellä tavalla.  Sosiaali- ja terveydenhuollossa valtion ohjaus keskittyy ennen kaikkea strategisen tason järjestämisen ohjaukseen. Hyvinvointialueet ratkaisevat sote-toimintojensa toteuttamisen oman väestönsä tarpeiden ja olosuhteidensa mukaan. 

Hyvinvointialue on yksi oikeushenkilö ja sitä johdetaan kokonaisuutena toiminnan ja talouden osalta. Silti sekä järjestämisessä että palvelutuotannossa on kummallakin toimialalla omia erillisiä, toimi-alaspesifejä asioita, jotka tulee ottaa huomioon. Sisäministeriö onkin jättänyt väliaikaisille valmistelu-toimielimille ehdotuksen hyvinvointialueen pelastustoimen hallintomalliksi, joka toimii  esimerkkinä, miten pelastustoimi olisi perusteltua organisoida osaksi hyvinvointialuetta. 

Hyvinvointialue päättää itse, miten toteuttaa oman sisäisen organisoitumisensa ja miten toimialojen välillä hyödynnetään synergiaa mm. hallinnossa ja tukipalveluissa (esim. ICT), järjestämistehtävässä (esim. hankinta, tietojohtaminen), palveluissa ja palvelutuotannossa (esim. ensihoitopalvelu, turvallisuus ja onnettomuuksien ehkäisy ja tuotannollinen tehokkuus). Toimialojen kesken on löydettävä tasapaino myös taloudellisessa resursoinnissa niin, että palvelutasoa pystytään ylläpitämään ja kehittämään uudistuksen tavoitteiden mukaisena. Rahoitustarve määritellään ja arvioidaan kummallekin toimialalle erikseen. Kumpikaan toimiala ei voi näivettyä toisen kustannuksella, mikäli hyvinvointi-alue aikoo onnistua tehtävissään. 

Hyvinvointialue on paljon vartijana. Väestön luottamus ja arvostus julkisesti järjestettyjä palveluita kohtaan on saatava ylläpidettyä. Tavoitetta edesauttaa jo valmisteluvaiheessa avoin, osallistava ja luottamuksellinen hallintokulttuuri sekä kummankin toimialan tasapuolinen arvostaminen ja yhteis-työ.  

Pasi Ryynänen ja Sirkku Pikkujämsä työskentelevät palvelujen järjestämisen valmisteluryhmän sihteeristöstä.